Helsingin yliopistollisen keskussairaalan viime keväänä aloittama sydämen vajaatoiminnan kantasoluhoito lähti käyntiin mallikkaasti.

- Ensimmäisen potilaan valossa tulokset ovat erinomaisia, eli lupaavalta näyttää, professori Ari Harjula Hyksin sydän- ja thoraxkirurgian klinikasta toteaa.

Hoitotutkimuksen tuloksia odotetaan mielenkiinnolla, sillä menetelmän tutkimusta on vähän ja tulokset ovat ristiriitaisia. NEJM:ssä äskettäin (2006;355:1199,1210 ja 1222) julkaistujen tutkimusten mukaan kantasoluhoidon hyöty sydäninfarktipotilaille on hyvin vähäinen.

Harjulan johtamassa tutkimuksessa potilaan sydämen supistuvuus parani kantasoluhoidolla jopa 48 %, kun pelkkä ohitusleikkaus parantaa sitä yleensä noin 10-15 %.

Hoitotutkimuksessa on mukana 60 sydämen vajaatoiminnasta kärsivää potilasta, joista puolet saa sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen yhteydessä injektiolla kantasoluja vaurioituneeseen sydänlihakseen. Kantasolut otetaan potilaan omasta lantioluusta.

Solujen määrällä on väliä

Ari Harjulan mukaan Hyksissä tehtävä sydänlihaksen kantasoluhoito eroaa merkittävästi muista aiheen hoitotutkimuksista. Esimerkiksi NEJM:ssä julkaistujen tutkimusten kantasolumäärät olivat suomalaistutkimusta pienempiä. Suomalaiset potilaat saavat sydämeensä noin 850 miljoonaa kantasolua.

- Kaikissa tietämissäni tutkimuksissa on käytetty kantasoluja, joita on pidetty yön yli jääkaapissa. Silloin kantasolut heikkenevät. Me olemme ainoita, jotka eivät tee niin, Harjula kertoo.

Meilahden sairaalassa tehtävä hoitotutkimus on Harjulan mukaan vielä hyvin alussa, ja se kestää ensi talveen.

Sydämen vajaatoimintaa esiintyy 1-2 %:lla länsimaiden väestöstä. Sairauden arvellaan lisääntyvän 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Autologisia kantasolusiirtoja pidetään lupaavana hoitona sekä sydämen vajaatoiminnassa että sen ehkäisyssä. Solusiirtoihin perustuvan kudosten korjaushoidon uskotaan korvaavan lääkehoidon tai tulevan sen rinnalle, kun menetelmät kehittyvät.