Hyönteisiä käytetään apuna oikeuslääketieteellisessä kuolemansyynselvityksessä Suomessa hyvin harvoin. Hyönteisten avulla voidaan saada lisätietoa vainajan kuolinajan ja kuolinolosuhteiden arvioimiseksi.

- Hyönteistutkimukset ovat huomattavasti yleisempiä kuolemansyynselvityksessä muualla maailmassa, esimerkiksi Etelä-Amerikassa, Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Niiden merkitys on suurin tutkittaessa henkirikoksia, mutta niitä käytetään myös esimerkiksi epäiltäessä heitteillejättöä, kertoo oikeuslääketieteen professori

Antti Sajantila

Suomessa tapahtuu kuitenkin hyvin vähän esimerkiksi sellaisia rikoksia, joissa ihminen katoaa pitkäksi aikaa ja löytyy kuolleena hämärissä olosuhteissa.

- Tämä on yksi seikka, joka vaikuttaa menetelmän yleisyyteen eri kulttuureissa. Esimerkiksi Kolumbiassa hyönteistutkimukset ovat merkittäviä rikosten selvittelyssä ja rekonstruoinnissa, Sajantila sanoo.

Käytännön oikeuslääketieteessä menetelmää on Suomessa käyttänyt lähinnä Turun yliopiston oikeuslääketieteen laitos yhdessä yliopiston Eläinmuseon kanssa. Sajantilan arvion mukaan hyönteistutkimuksilla on viime vuosina ollut merkitystä parin kuolintapauksen selvittelyssä, mutta menetelmää on kokeiltu ehkä vajaassa kymmenessä tapauksessa.

Helsingin ja Turun yliopistojen oikeuslääketieteen laitokset ja Turun yliopiston Eläinmuseo ovat kuitenkin ryhtyneet selvittämään hyönteisten käytön mahdollisuuksia oikeuslääketieteessä. Helsingissä on kehitetty menetelmä, jolla pyritään määrittämään DNA-tunnisteet oikeuslääketieteen kannalta tärkeille hyönteislajeille. Turun yliopisto taas vastaa morfologisista tutkimuksista. Pyrkimyksenä on luoda työkalupakki, jota voidaan tarjota poliisien ja oikeuslääkärien yhteiseen käyttöön.

DNA-tunnisteet nopeuttavat hyönteisten lajinmääritystä 2-3 viikosta 1-2 vuorokauteen, millä on suuri merkitys henkirikostapauksissa.

- Jos menetelmä saadaan toimimaan, sillä saattaa olla käytännön merkitystä 3-5 vuoden kuluttua, Sajantila arvioi.

Lisää aiheesta sivuilla 169-174.