Systemaattinen työskentely ja tulosten mittaaminen auttavat terveyskeskusten vastaanottoja toimimaan paremmin, väittää Ruotsista rantautunut Hyvä vastaanotto (Bra mottagning) -malli. Metodia testataan parhaillaan Espoossa, Sipoossa, Siuntiossa, Kotkassa ja Hyvinkäällä.

Espoon kaupungin terveysjohtaja

Tuula Heinänen

kertoo, että päämäärä on parantaa palvelujen saatavuutta eli mahdollistaa potilaan pääsy vastaanotolle.

- Terveyskeskuksissa on isoja vaikeuksia kiireettömien aikojen antamisessa ja potilaat hoidetaan kiireellisinä. Siitä syntyy hallitsemattomuuden tunne. Lisäksi potilaiden pitkäaikaissairaudet jäävät akuuttiasioiden jalkoihin.

Heinäsen mukaan perinteisellä jononpurkumetodilla jonot tulevat vääjäämättä takaisin.

- Huonolla tavoitettavuudella ja torjumistoimenpiteillä ei voida vähentää kysyntää. Tarkastelemalla ja hiomalla vastaanoton kaikkia osa-alueita saadaan aikaan pysyviä muutoksia.

Hyvä vastaanotto -metodin juuret ovat USA:ssa ja matemaattisissa jonoteorioissa. Mallia on hyödyntänyt muun muassa suuri terveydenhuolto-organisaatio Kaiser Permanente. Tulokset ovat olleet merkittäviä.

- Ruotsissa suurin osa on saanut tuloksia aikaan yhdeksän kuukauden aikana ja kuuden vuoden seurannassa tulokset ovat pysyneet, Heinänen kertoo.

"Rajansa autonomiallakin"

Vastaanotolla tarvitaan muutoksia arkisiin, joskus pieniinkin asioihin.

- Hukkatyö ja tiimityön ongelmat on karsittava pois ja tieto on saatava kulkemaan. Käytännössä kaikki, mikä on yksinkertaistettavissa, on yksinkertaistettava, Heinänen sanoo.

Metodin perusta on kaikille yhteinen, mutta työyhteisöt paneutuvat itse omaan arkeensa ja suunnittelevat sen uusiksi. Heinäsen mukaan hyvään lopputulokseen tarvitaan moniammatillista työskentelyä, johdon sitoutumista, jatkuvaa mittaamista ja työn kehittämistä mittausten pohjalta.

- Kurinalainen työskentelytapa antaa vähemmän tilaa luovuudelle ja irtiotoille, mutta se antaa mahdollisuudet oman työn hallintaan.

Terveyskeskusten tiimit saavat ideoita toisiltaan työpajoissa. Hankkeen ensimmäiset tulokset julkistetaan marraskuussa.

Poikkeus on normaali tila?

Espoon Viherlaakson terveyskeskuksessa työskentelevä LL Nona Lehto lähti innolla mukaan kehittämistyöhön.

- Seminaareissa syntynyttä innostusta on kieltämättä hiukan vaikea ylläpitää arjen tuoksinassa, mutta toivottavasti tehty työ tuottaa tulosta.

Lehto toivoisi Hyvä vastaanotto -metodista helpotusta muun muassa suureen määrään paperitöitä ja vastaanottojen venymiseen.

- Kun aikoja on vaikea saada, potilailla on monta asiaa vastaanotolle tullessaan, eikä uusia aikoja pysty varaamaan, kun niitä ei ole. Siitä syntyy noidankehä.

Lehdolla ei ole valmiita vastauksia, kuinka ongelmat ratkeaisivat resursseja lisäämättä, kuten tarkoitus on.

- Esimerkiksi Viherlaaksossa on ollut vajetta tekijöistä, ja siksikin paperitöitä on paljon. Projektissa tehtävä mittausjakso antaa ehkä väärän kuvan tällaisena poikkeusaikana. Toisaalta poikkeustilanne saattaakin olla normaalitilanne, kun se kestää pidemmän aikaa, Lehto miettii.

Kolmannes päivästä muuta työtä

Lääkäriliiton vuonna 2002 tekemän kyselyn perusteella suomalaisen terveyskeskuslääkärin työpäivästä noin 60 % kuluu varsinaisissa vastaanottotilanteissa. Loput ajasta menee muun muassa hallinnollisiin tehtäviin, koulutukseen, kokouksiin sekä todistusten ja lausuntojen kirjoittamiseen.

Yhdysvalloissa perusterveydenhuollon lääkäri tapaa keskimäärin 18 potilasta päivässä, kertoo NEJM:ssä julkaistu tuore tutkimus (N Engl J Med 2010; 362:1632-6). Sen lisäksi hän soittaa 24 potilaspuhelua, uusii 12 lääkemääräystä, lukee 20 laboratoriotulosta, tutkii 14:ää erikoislääkärin konsultaatioraporttia, tarkastelee 11:tä kuvantamiskuvaa ja kirjoittaa 17 sähköpostiviestiä potilailleen tai kollegoilleen.

Yhdysvalloissa ns. family doctor saa potilaskäynnistä noin 70 dollaria käyntikerralta, muusta työstä ei korvausta heru. Tutkijoiden mukaan muu työ olisi saatava näkyväksi ja korvausten piiriin, sillä perusterveydenhuolto ei kiinnosta nuoria lääkäreitä. Palkka on suhteellisen vaatimaton ja potilasmäärät uuden lain myötä kasvussa. Myös siirtyminen sähköisiin potilasjärjestelmiin säästäisi tutkimuksen mukaan aikaa potilastyöhön. ?

Yhdysvalloissa turvaudutaan lääkärien apuun lääkkeiden valheellisen ja harhaanjohtavan markkinoinnin valvonnassa. FDA:n Bad Ad -ohjelma rohkaisee lääkäreitä puuttumaan lääkemarkkinoinnissa havaitsemiinsa ylilyönteihin.

FDA:n vihjepuhelin vastaanottaa lääkärien ilmoituksia sääntöjen vastaisista lääkemainoksista - sekä tilaisuuksien yhteydessä tapahtuneista markkinoinnin ylilyönneistä.

Suomessa lääkemarkkinointia valvovat lääkemarkkinoinnin tarkistusvaliokunnat ja valvontakunta Lääketeollisuus ry:n laatimien eettisten ohjeiden pohjalta. Omaehtoinen valvonta täydentää FIMEA:n lakiin perustuvaa valvontaa.

Kantelevatko suomalaislääkärit lääkemarkkinoinnin ylilyönneistä, Lääketeollisuus ry:n lakimies Tiina Satti?

- Meille suurin osa valituksista tulee kilpailevilta lääkeyhtiöiltä. Valitusoikeutta ei ole kuitenkaan rajattu, joten lääkäreiltä ja muilta terveydenhuollon ammattilaisilta tulee yksittäisiä valituksia. Monessa muussa Euroopan maassa omaehtoiseen järjestelmään tulevista kanteluista iso osa on lääkärien tekemiä.

Kuinka kattavasti erilaisia markkinointitapoja valvotaan Suomessa?

- Lääketeollisuus ry:n eettiset ohjeet koskevat kaikkia lääkemarkkinoinnin muotoja, niin mainoksia kuin lääke-esittelyjä ja tilaisuuksiakin, joten en näe syytä valvonnan vahvistamiselle Suomessa.

Onko lääkärien apu tarpeen lääkemarkkinoinnin valvonnassa?

- Lääkemarkkinointia valvotaan jo nyt kattavasti sekä viranomaisten että teollisuuden puolesta. ? tiina.lautala@fimnet.fi

BMJ 2010;340:c2594