1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Hyvää oloa avannosta
Ajan­kohtai­sta

Hyvää oloa avannosta

Avantouimarit ovat vakuuttuneita harrastuksensa myönteisistä vaikutuksista: stressi lievittyy, vireys lisääntyy ja flunssat pysyvät loitolla. Apua avannosta kokevat saaneensa myös migreeniä ja reumaattisia kipuja sekä nivelvaivoja potevat.

Jääkylmän kylvyn terveysvaikutuksista on toistaiseksi vain vähän tieteellistä näyttöä. Viitteitä tosin on stressihormoneiden, kuten noradrenaliinin lisääntymisestä, millä saattaa olla merkitystä hyvän olon tunteen takaajana. Mullistavia muutoksia avantouinnin puolesta tai vastaan tuoreimmassa tutkimuksessa ei ole kuitenkaan havaittu, sanoo kuormitusfysiologian dosentti Juhani Smolander.

Reumasäätiön sairaalassa on meneillään huippukylmähoitoa selvittävä tutkimus, jossa on verrattu myös avantouinnin vaikutuksia terveiden henkilöiden stressihormoneihin, immuunijärjestelmään ja antioksidanttikapasiteettiin.

Selkein vaikutus Smolanderin mukaan on kylmään veteen tottuminen:

– Avantouinnin on todettu kasvattavan kylmänsietokykyä, mutta puhuisin mieluummin tottumisesta eli sensorisesta adaptaatiosta. Tottuminen tapahtuu jo ensimmäisillä uintikerroilla, Smolander huomauttaa.

Kolmen kuukauden tutkimusjaksolla todettiin myös, että avannossa verenpaine nousee voimakkaasti ja nousu tapahtuu, vaikka ihminen olisi jo tottunut kylmään. Elimistön vasta-aineissa havaittiin vain vähäisiä muutoksia.

– Flunssan jäämisestä avantoon on vaikea sanoa mitään varmaa, mutta tämä ei sulje pois sitä, etteikö kylmäkaraisu antaisi vastustuskykyä infektiosairauksia vastaan, kukaan avantoryhmästä ei ainakaan tutkimusjakson aikana sairastunut, Smolander toteaa.

Kylmähoitoa on perinteisesti käytetty muun muassa reuman hoidossa ja Smolander vahvistaa, että kylmällä on kipua lieventävä vaikutus.

Talviuintiin liittyy kaiken kaikkiaan paljon myönteisiä odotuksia, ja harrastajien määrä on Suomessa kasvanut yli 100 000:een. Smolander korostaa, että vaikka terveysvaikutuksista ei voida todeta mitään mullistavaa, niin tieteen näkökulma on positiivinen:

– Ei ole löydetty mitään vasta-aihetta ihmisten kokemuksille. Jo pelkästään sosiaalisena tapahtumana yhteinen avannossa käynti ja saunominen vaikuttavat myönteisesti, Smolander päättelee.

Myös Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan talviuimarit kokevat itsensä vertailuväestöä tyytyväisemmiksi ja terveemmiksi. Psykologian professori Markku Ojasen mukaan ero on todella huomattava verrattaessa eläkeikäistä avantouimaria ikätoveriinsa.

– Voi tietysti olla, että avantoon uskaltautuvat ne, jotka jo ennestään ovat vireämpiä ja hyväkuntoisempia, Ojanen huomauttaa.

Marjatta Jaatinen

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Huoltovarmuus – mitä korona paljasti?

Suojavarusteitakin piti pandemiassa hankkia huutokaupalla ympäri maailmaa, kirjoittaa Kati Myllymäki.

Tiedepääkirjoitus
Voiko kliininen ravintovalmiste jarruttaa muistisairauden etenemistä?

Ravitsemuksella on merkitystä Alzheimerin taudin ehkäisyssä ­ja hoidossa, sanoo Hilkka Soininen.

Ajassa
Koronarokotusjärjestystä täsmennetään

Rokotuksia voidaan väliaikaisesti kohdentaa alueellisesti.

Kolumni
Älkää peljätkö

Valtaosa skitsofreniaa sairastavista on arkaa väkeä, kirjoittaa Hannu Lauerma.

Työssä
Herkkyys ja tarkkuus – kliinikon epäkäytännölliset työkalut

Herkkyys ja tarkkuus perustuvat ns. käänteisiin todennäköisyyksiin.

Tiedepääkirjoitus
Räätälöidyt rajoitustoimenpiteet hidastavat koronaviruksen leviämistä

COVID-19-epidemian leviämistä voi hidastaa näyttöön perustuva terveyspolitiikka, kirjoittavat Marjukka Mäkelä, Emmi Sarvikivi ja Tuija Leino.