1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Hyvän työterveyshuoltokäytännön yleisperiaatteet
Ajan­kohtai­sta 35/1994 vsk 49 s. 3727

Hyvän työterveyshuoltokäytännön yleisperiaatteet

Ensi vuoden alusta voimaan tuleva sairausvakuutuslain uudistus (782/94) muuttaa työterveyshuollon kustannusten korvaamista koskevia säännöksiä. Nykyisestä toimenpidekohtaisesta korvausjärjestelmästä siirrytään työntekijäkohtaisiin korvauksiin, kuten helmikuun alussa työterveyshuollon maksu- ja korvausjärjestelmän kehittämisvaihtoehdoista muistionsa jättänyt työryhmä oli esittänyt. Lain mukaan korvausta suoritetaan työterveyshuollon, sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista 50 % valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukaan siten kuin Kansaneläkelaitos tarkemmin määrää. Yleislääkäritasoisen avosairaanhoidon ja avohoitona annettavan terveydenhoidon kustannuksia korvataan enintään väestövastuista perusterveydenhuoltoa vastaavin osin.

Maksettava korvaus määräytyy työntekijäkohtaisen laskennallisen enimmäismäärän rajoissa. Laskennallinen enimmäismäärä määritellään hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisen toiminnan kustannusten perusteella. Valtioneuvosto antoi lokakuun lopulla päätöksen hyvän työterveyshuoltokäytännön yleisperiaatteista. Korvaamisessa pyritään korostamaan työpaikkakohtaista työterveyshuollon tarpeellisen sisällön arviointia.

Lue myös

Päätöksen mukaan työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Työterveyshuollon sisältöä harkittaessa tulee ottaa huomioon työn fysikaaliset, kemialliset ja biologiset altisteet sekä fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus ja työympäristöstä johtuva sairastumisen tai tapaturman vaara, samoin kuin työntekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky. Nämä seikat tulee selvittää niin, että voidaan arvioida, mitä ongelmien korjaamiseksi voidaan tehdä.

Työnantajan on käytettävä työterveyshuollon suunnittelussa ja järjestämisessä riippumattomina asiantuntijoina terveydenhuollon ammattihenkilöitä: työterveyshuollon erikoislääkäreitä sekä muita lääkäreitä, terveydenhoitajia ja fysioterapeutteja, joilla on työterveyshuollon toteuttamiseen tarvittava koulutus.

Työterveyshuollon korvaussäännösten muuttaminen ei sosiaali- ja terveysministeriön mukaan aiheuta muutoksia työterveyshuollon keskimääräiseen kustannustasoon. Tavoitteena on, että resurssit kohdistetaan uudelleen, enemmän ehkäisevään ja työkykyä ylläpitävään toimintaan.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Katri Männikkö jatkaa piiriylilääkärinä

KYS:n erva-alueen piiriylilääkärin sijaisena toiminut Männikkö jatkaa tehtävässä vakituisena.

Ajassa
Esiselvitys lääkehoidon kustannuksista ja apteekkitaloudesta julkaistu

Vertailumaiden lääketaksamallit vaikuttavat edullisemmilta tavoilta järjestää lääkejakelu kuin Suomen nykyinen lääketaksa.

Ajassa
Palvelujen suurkäyttäjiä tunnistetaan vaihtelevasti

Alle kolmannes sote- ja työvoimahallinnon organisaatioista käyttää systemaattista mallia tunnistamiseen.

Tieteessä
Sinkki-imeskelytabletti ei lyhentänyt flunssan kestoa

Viisipäiväisen hoidon aikana flunssasta toipumisessa ei ollut eroa sinkkiryhmän ja vertailuryhmän välillä.

Ajassa
Soten venyminen haittaa henkilöstöä

Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat vähentyneet, ilmeni kyselyssä.

Ajassa
Euroopan ensimmäiset Wuhan-koronavirustapaukset todettiin Ranskassa

Maailmanlaajuisesti on vahvistettu yli 2 700 tartuntaa.