Hyvän työterveyshuoltokäytännön yleisperiaatteet
Ensi vuoden alusta voimaan tuleva sairausvakuutuslain uudistus (782/94) muuttaa työterveyshuollon kustannusten korvaamista koskevia säännöksiä. Nykyisestä toimenpidekohtaisesta korvausjärjestelmästä siirrytään työntekijäkohtaisiin korvauksiin, kuten helmikuun alussa työterveyshuollon maksu- ja korvausjärjestelmän kehittämisvaihtoehdoista muistionsa jättänyt työryhmä oli esittänyt. Lain mukaan korvausta suoritetaan työterveyshuollon, sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista 50 % valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukaan siten kuin Kansaneläkelaitos tarkemmin määrää. Yleislääkäritasoisen avosairaanhoidon ja avohoitona annettavan terveydenhoidon kustannuksia korvataan enintään väestövastuista perusterveydenhuoltoa vastaavin osin.
Maksettava korvaus määräytyy työntekijäkohtaisen laskennallisen enimmäismäärän rajoissa. Laskennallinen enimmäismäärä määritellään hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisen toiminnan kustannusten perusteella. Valtioneuvosto antoi lokakuun lopulla päätöksen hyvän työterveyshuoltokäytännön yleisperiaatteista. Korvaamisessa pyritään korostamaan työpaikkakohtaista työterveyshuollon tarpeellisen sisällön arviointia.
Päätöksen mukaan työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Työterveyshuollon sisältöä harkittaessa tulee ottaa huomioon työn fysikaaliset, kemialliset ja biologiset altisteet sekä fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus ja työympäristöstä johtuva sairastumisen tai tapaturman vaara, samoin kuin työntekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky. Nämä seikat tulee selvittää niin, että voidaan arvioida, mitä ongelmien korjaamiseksi voidaan tehdä.
Työnantajan on käytettävä työterveyshuollon suunnittelussa ja järjestämisessä riippumattomina asiantuntijoina terveydenhuollon ammattihenkilöitä: työterveyshuollon erikoislääkäreitä sekä muita lääkäreitä, terveydenhoitajia ja fysioterapeutteja, joilla on työterveyshuollon toteuttamiseen tarvittava koulutus.
Työterveyshuollon korvaussäännösten muuttaminen ei sosiaali- ja terveysministeriön mukaan aiheuta muutoksia työterveyshuollon keskimääräiseen kustannustasoon. Tavoitteena on, että resurssit kohdistetaan uudelleen, enemmän ehkäisevään ja työkykyä ylläpitävään toimintaan.
