Vuonna 1937 Lääkärilehti kirjoitti, että röntgen- ja radiumsäteiden lääketieteellinen käyttö on lisääntynyt "ennen aavistamattomissa määrin". Röntgenlääkäreille ja -hoitajille vaadittiin erityisiä säteilylomia säteilykuorman pienentämiseksi.

Lomia saatiin odottaa yli 30 vuotta. Vasta vuonna 1970 sairaaloissa säteilylle merkittävästi altistuva henkilökunta sai talviaikaan pidettävän kahden viikon vapaan. Vuonna 2000 oikeus säteilylomaan poistettiin.

- Toimenpideradiologit ja -kardiologit ovat edelleen erityistarkkailussa. Säderasituksen ylittäessä tietyn rajan he siirtyvät paperitöihin, radiologian emeritusprofessori Seppo Soimakallio kertoo.

Läpivalaisututkimukset ovat henkilökunnan kannalta turvallisempia kuin ennen, mutta huolena on edelleen lehdessä jo vuonna 1947 esille otettu potilaan sädekuormitus.

Soimakallion mukaan läpivalaisumenetelmiä voitaisiin Suomessa käyttää yleisesti vähemmän.

Säteilyn vaaroja ei ole lääkäreiden keskuudessa ehkä täysin sisäistetty, koska perusopetus on niukkaa. Työelämässä koulutusta on tarjolla, mutta intoa osallistumiseen tarvittaisiin lisää. HUS Röntgenin ylifyysikko, professori Sauli Savolainen kertoo, että kursseille kaivataan erityisesti lähettäviä lääkäreitä.

- Kurssilla kerrotaan, mitä muita tutkimusmenetelmiä ionisoivien säteiden sijaan löytyy. Säteilykoulutus on yleissivistävää, Savolainen sanoo.

- Koulutuksessa opetetaan myös, mihin tutkimukseen potilas kannattaa lähettää. Polven nivelkierukka ei näy luukuvissa, 40 vuotta radiologian alalla työskennellyt Soimakallio esimerkittää.

Lähettävän lääkärin tulee hankkia säteilysuojelun täydennyskoulutusta kahdeksan tuntia viidessä vuodessa. Toiminnanharjoittajan on pidettävä koulutuksesta kirjaa, mutta kursseilta jättäytymisestä ei rapsahda sanktiota. Säteilysuojaopetusta on saatavilla myös verkossa.