Ilmansaasteet voivat lisätä umpilisäketulehduksia
Ilman suuret otsoni- ja typpidioksidipitoisuudet saattavat lisätä aikuisten umpilisäketulehduksia.
Ilman suuret otsoni- ja typpidioksidipitoisuudet saattavat lisätä aikuisten umpilisäketulehduksia, todetaan Canadian Medical Association Journal -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.
Calgaryn ja Toronton yliopistojen sekä Kanadan terveysministeriön tutkijat tarkastelivat 5 191:tä tapausta, joissa aikuinen umpilisäketulehduspotilas oli saanut sairaalahoitoa Calgaryssa huhtikuun 1999 ja joulukuun 2006 välisenä aikana. Sairaalakäynneistä 52 % tapahtui huhti–syyskuussa eli lämpimään vuodenaikaan, jolloin kanadalaiset viihtyvät todennäköisemmin ulkosalla.
Umpilisäketulehduksen syynä on vallitsevan teorian mukaan pidetty tukosta umpilisäkkeen suulla. Teoria ei kuitenkaan selitä umpilisäketulehdusten trendejä teollisuus- ja kehitysmaissa.
Umpilisäketulehdusten määrä lisääntyi teollisuusmaissa merkittävästi 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Määrä väheni vuosisadan puolivälissä ja lopussa samaan aikaan, kun ilmanlaatua parantavia lakeja alettiin säätää ja noudattaa. Kehitysmaiden teollistuessa umpilisäketulehdusten määrä on niissä lisääntynyt.
Miehillä suurempi todennäköisyys sairastua
Tutkijat käyttivät Kanadan ympäristöministeriön tietoja Calgaryn ilmansaasteista ja selvittivät ilman otsoni- ja typpidioksidipitoisuudet sekä lämpötilan. Suurten pitoisuuksien ja umpilisäketulehdusten esiintyvyyden välillä näytti olevan yhteys etenkin miehillä.
– Selittämättömistä syistä miehillä näytti olevan suurempi todennäköisyys sairastua umpilisäketulehdukseen kuin naisilla, Gilaad Kaplan kollegoineen kirjoittaa.
– Miehet voivat altistua ulkoilman saasteille enemmän kuin naiset, koska he työskentelevät naisia todennäköisemmin ulkona, tutkijat arvioivat.
Heidän mukaansa osa umpilisäketulehduksista saattaa aiheutua lyhytaikaisesta altistumisesta ilmansaasteille.
– Jos nämä tulokset vahvistetaan, ilman laadun parantamiseen tähtäävät toimenpiteet voivat auttaa myös vähentämään umpilisäketulehduksia, tutkijat toteavat.
Sirpa Kulonen
Kuva Laurin Rinder / pixmac