Potkut saaneet eivät olekaan ainoita kärsiviä. Miehille määrätään useimmiten unilääkkeitä ja naisille rauhoittavia lääkkeitä.

Psyykenlääkkeiden käyttö lisääntyy suurten henkilöstösupistusten jälkeen paitsi työnsä menettäneillä myös työhön jääneillä. Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen juuri julkaistusta tutkimuksesta, joka tehtiin yhteistyössä Lontoon yliopiston kanssa.

Tutkimus perustuu yli 26 500 suomalaisen julkisen sektorin työntekijän lääkemääräyksiin vuosilta 1994–2000 heti suurten henkilöstösupistusten jälkeen. Henkilöstösupistukset olivat seurausta 1990-luvun alkupuolen syvästä lamasta.

Miehille määrättiin useammin lääkkeitä kuin naisille. Miehille määrättiin useimmiten unilääkkeitä ja naisille rauhoittavia lääkkeitä.

Tutkimuksen mukaan työnsä menettäneillä miehillä oli suurin todennäköisyys käyttää psyykelääkkeitä. Heille määrättiin 64 prosenttia useammin psyykenlääkkeitä kuin niille työntekijöillä, joiden työpaikoilla henkilöstösupistukset olivat vähäisiä.

Yllättäen myös suurten henkilöstösupistusten jälkeen töihin jääneille miehille määrättiin lähes 50 prosenttia useammin psyykenlääkkeitä kuin niille miehille, joiden työpaikoilla henkilöstösupistukset olivat vähäisiä. Naisille lääkkeitä määrättiin vastaavasti 12 prosenttia useammin.

Työelämän muutokset näkyvät terveydessä

Tutkimusprofessori Jussi Vahteran mukaan psyykenlääkkeiden lisääntynyt käyttö suurten henkilöstösupistusten jälkeen heijastaa työelämän stressaavien muutosten vaikutuksia yksilöön, mutta sillä voi olla myös suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia. Työolosuhteiden huomioon ottaminen mielenterveyden edistämisessä on tärkeää.

Tutkimusaienistossa lähes 5000 työntekijää oli jäänyt töihin työpaikoille, joissa oli toteutettu suuria henkilöstösupistuksia laman aikana. Hieman yli 4000 työntekijää menetti tai jätti työnsä henkilöstösupistusten aikana. Loppuja 17 600 työntekijää henkilöstösupistukset koskettivat vain vähän tai kohtalaisesti.

Tutkimuksen käyttötiedot perustuivat KELAn rekisteritietoihin korvatuista lääkeostoista. Tarkastelu käsitti masennuksen, ahdistuneisuuden ja unettomuuden hoitoon käytettävät keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet.

Tutkimus julkaistiin Journal of Epidemiology and Community Health -lehdessä (2007;61:154).

Miia Soininen