Ajan­kohtai­sta

Itä-Suomen yliopistossa aloitti Suomen ensimmäinen rekisteritutkimuksen professori

Dosentti Reijo Sund aloitti tehtävässä vuoden alussa.

Tuomas Keränen
Kuvituskuva 1

Suomeen on saatu rekisteritutkimuksen professori, kun soveltavan tilastotieteen dosentti Reijo Sund aloitti työt vuoden alussa Itä-Suomen yliopiston rekisteritutkimuksen professorin tehtävässä kliinisen lääketieteen yksikössä.

– Yliopiston vahvuuksiin kuuluvat monet väestöpohjaiset seurantatutkimukset, joita voidaan edelleen rikastaa ottamalla mukaan rekisteridataa, Sund toteaa tiedotteessa.

Sund on osallistunut, ensin vierailevana tutkijana ja vuoden 2016 syksystä osa-aikaisen tuki- ja liikuntaelinsairauksien epidemiologian professorina, Kuopion Osteoporoosin vaaratekijät ja ehkäisy -tutkimukseen (OSTPRE). Siinä on seurattu yli 14 000 naisen terveyttä kyselyin ja mittauksin vuodesta 1989.

Sundin mukaan oli yllättävää, ettei kyselyillä saatu kiinni läheskään kaikkia lonkkamurtumia.

– Vaikka sellaisen ei luulisi hevillä unohtuvan, on eri asia, vastaako lonkkamurtuman saanut henkilö enää kyselyihin. Rekisteritieto on auttanut havaitsemaan myös muun muassa diabeteksen yhteyden lonkkamurtumiin.

Suomen ainutlaatuiset kansalliset tietorekisterit ovat olleet tutkijoiden hyödynnettävissä jo vuosikymmenien ajalta, mutta Sundin mukaan suomalaista dataa voitaisiin käyttää tutkimuksissa enemmänkin.

– Rekisteridatan keräämiseen on satsattu paljon, joten kannattaa satsata myös sen hyödyntämiseen.

Rekisteritutkimuksen kehittäminen

Sund aikoo kehittää rekisteritutkimuksen menetelmiä. Menetelmiä hän on soveltanut pääasiassa terveys- ja sosiaalialaan liittyvissä hankkeissa. Rekisterien avulla on tarkasteltu luustoterveyden lisäksi muun muassa diabeteksen liitännäissairauksien ilmaantuvuutta ja riskitekijöitä ja seurattu suurten syntymäkohorttien elämänkulkua.

Kun puhutaan big datan ja tekoälyn mahdollisuuksista, niin rekisteridatalla on Sundin mukaan rajoituksensa.

– Pullonkaula on datan muuntamisessa hyödylliseksi informaatioksi, sillä toisin kuin usein kuvitellaan, data ei kerro suoraan todellisuudesta.

Muuhun tarkoitukseen kerätty rekisteritieto harvoin soveltuu suoraan tutkimusongelman tarpeisiin, vaan datan asiantunteva esikäsittely analysoitavaan muotoon on keskeinen osa tutkimukselle.

Lue myös

Itä-Suomen yliopistossa on Sundin mukaan paljon tutkimusta, jossa rekisteridataa käytetään jo nyt, mutta myös sellaista jossa kannattaisi käyttää. Siksi hän pyrkii tuomaan tutkimusryhmien käytettäväksi työkalupakin, joka tarjoaisi asiantuntemusta ja välineitä rekisterien hyödyntämiseen ja datan esikäsittelyyn.

Valmisteilla oleva laki sote-tietojen toisiokäytöstä voi muuttaa rekisteritietojen käyttöä. Tulevaisuudessa tutkijat eivät saisi dataa enää haltuunsa vaan oikeuden analysoida sitä tietoturvakriteerit täyttävässä etäkäyttöjärjestelmässä. Sund uskoo, että Pohjois-Savon tietoaltaan toimivan yhtenä tällaisena alustana. Uhka on, että eri aineistojen yhdistäminen vaikeutuisi entisestään henkilötietosuojan takia.

– Rekisteridatan tutkimuskäyttö on nyt jo hyvin säädeltyä, joten sen kiristäminen tuntuu hassulta, kun ihmiset samaan aikaan jakavat vapaaehtoisesti tietojaan yksityisille voittoa tavoitteleville kansainvälisille yrityksille esimerkiksi Facebookissa tietämättä, minne ne päätyvät, hän toteaa.

Kuva: Itä-Suomen yliopisto

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030