Kilpirauhassairaus voi johtua geeneistä – milloin ne kannattaa tutkia?
• Kilpirauhassairaudet ovat yleisiä ja monitekijäisiä.
• Tavanomaisissa tapauksissa ei geneettisistä tutkimuksista yleensä ole hyötyä.
• Geenitutkimuksia tulee harkita, jos kyseessä on suvuittainen ei-autoimmuuni tai syndrominen kilpirauhassairaus, ei-autoimmuuni hypertyreoosi, alle 4-vuotiaana alkanut autoimmuunihypotyreoosi (etenkin immuunipuutoksen yhteydessä), suvuittainen monikyhmystruuma tai kilpirauhassyöpä.
Kilpirauhassairaudet ovat tavallisia: maissa, joissa jodin saanti on riittävää, hypotyreoosia esiintyy 0,2–5,3 %:lla, hypertyreoosia 0,75 %:lla ja kilpirauhaskyhmyjä (joista 20 % pahanlaatuisia) 30–67 %:lla väestöstä (1,2). Sairaudet ovat yleisempiä naisilla ja yleistyvät iän myötä (2,3). Taustalla…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
