Huolena hoidon pirstaloituminen
Lausuntokierros: Hyvinvointialueet eivät innostu valinnanvapauskokeilun laajentamisesta, yksityispuoli taas kannattaa hallituksen ehdotuksia.
Hyvinvointialueet suhtautuvat varsin nihkeästi hallituksen aikomaan 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilun laajentamiseen. Yksityispuolen toimijat sen sijaan tuntuvat olevan hyvillä mielin hallituksen suunnitelmista.
Lausuntokierros luonnoksesta hallituksen esitykseksi, jonka tavoitteena on kehittää 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilua, on päättynyt 2. elokuuta. Lausuntopyyntöön on tullut yhteensä 52 vastausta.
Luonnoksessa ehdotetaan, että 65 täyttäneiden hoito- ja tutkimuskorvauksia maksettaisiin kolmen sijasta enintään kuudesta yleislääkärin vastaanottokäynnistä kalenterivuodessa. Hoito- ja tutkimuskorvauksiin lisättäisiin oikeus korvaukseen fysioterapiasta. Valinnanvapauskokeilua jatkettaisiin vuoden 2028 loppuun saakka.
Mieluummin hoidon jatkuvuutta
Esimerkiksi Kymenlaakson hyvinvointialue ei kannata kokeilun laajentamista. Sen mielestä kokeilun vaikutuksista tulisi kerätä tietoa nykyistä pidemmältä ajanjaksolta ennen jatkopäätöksiä.
Varsinais-Suomen hyvinvointialue pitää fysioterapeuttien vastaanottokäyntien lisäämistä kokeiluun kannatettavana. Se näkee kuitenkin lääkärikäyntien lisäämisen ristiriitaisena, koska valinnanvapauskokeilun rinnalla on samanaikaisesti heikennetty yli 23-vuotiaiden hoitoon pääsyä kiireettömään perusterveydenhuoltoon 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue katsoo, että käytettävissä olevat resurssit tulisi ensisijaisesti kohdentaa hyvinvointialueiden perustason palvelujen vahvistamiseen, hoidon jatkuvuutta tukeviin toimintamalleihin sekä moniammatillisten palvelujen saatavuuden turvaamiseen.
Keski-Suomen hyvinvointialue näkee, että painopisteen tulisi olla hoidon jatkuvuuden vahvistamisessa, omalääkärimallien kehittämisessä sekä paljon palveluja tarvitsevien ikääntyneiden palveluketjujen parantamisessa.
Moni hyvinvointialue mainitsee lausunnossaan huolen hoidon pirstaloitumisesta.
Yksityispuoli kannattaa
Yksityispuolen toimijat sen sijaan suhtautuvat kokeilun laajentamiseen myönteisesti. Lääkäripalveluyritykset ry (LPY ry) ilmoittaa kannattavansa kaikkia sairausvakuutuslakiin ja toimeentulolakiin esitettyjä muutoksia. LPY toivoo, että valinnanvapauskokeilussa kehitetään myös ratkaisuja, jotka tukevat julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä.
Samoin Terveystalo kannattaa kaikkia ehdotettuja muutoksia.
Helpro Terveysasemat Oy / Paikallislääkärit pitää tärkeänä, ettei kokeilun rakenteesta muodostu sellaista, että siihen osallistuminen on käytännössä mahdollista vain suurille valtakunnallisille toimijoille. Se muistuttaa, että paikallisilla ja pienemmillä palveluntuottajilla voi olla erityinen merkitys juuri niillä alueilla, joilla palvelujen saatavuus on heikointa.
Ei ole saavuttanut tavoitteitaan
Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV ei kannata laajentamista, koska nykyisten tietojen perusteella kokeilu ei ole saavuttanut tavoitteitaan hyvinvointialueiden kuormittavuuden vähentämiseksi tai korvausten vaikuttavuuden parantamiseksi.
– Kela-korvauksiin käytettävät julkiset varat tulisi käyttää mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kokeilu on nyt kuitenkin ollut käytännössä tulonsiirtoa joka tapauksessa yksityisiä palveluita käyttäville. Kokeilun keston pidentäminen ja käyntikertojen lisääminen eivät ratkaise tätä ongelmaa, vaan pikemminkin pahentavat sitä, sanoo KKV:n vanhempi ekonomisti Visa Pitkänen tiedotteessa.
Lääkäriyhdistykset eivät innostu
Suomen yleislääkärit ry ei kannata kokeilun keston pidentämistä, käyntikertojen lisäämistä eikä kokeilun laajentamista fysioterapiapalveluihin. Se näkee, että ehdotus siirtää rahoitusta julkisesta terveydenhuollosta kustannustehottomaan kokeiluun samanaikaisesti, kun hyvinvointialueiden rahoitus on niukkaa.
Suomen Erikoislääkäriyhdistys kertoo (Sely) tukevansa yksityisen ja julkisen sektorin joustavaa yhteistyötä, mutta ei kuitenkaan kannata yksityisten palveluiden vahvistamista ehdotetussa muodossa. Kokeilun laajentaminen ja jatkaminen näin nopeasti on Selyn näkemyksen mukaan hätiköityä. Se muistuttaa, että terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyky nojaa julkisrahoitteiseen erikoissairaanhoitoon. Merkittävät satsaukset yksityisiin palveluihin heikentävät tätä perustaa.
Lääkäriliitto näkee, että 65 vuotta täyttäneiden Kela-korvauskokeilu olisi alun pitäen tullut muotoilla pitkäjänteistä hoidon jatkuvuutta ja saavutettavuutta tukevaksi aidoksi omalääkärikokeiluksi. Mikäli nyt kokeiluaikaa päätetään esityksen mukaisesti jatkaa vuoden 2028 loppuun, kokeilu pitäisi Lääkäriliiton mielestä muuttaa omalääkärikokeiluksi.
