Tuliko EMBA:sta käyntikortti lääkäreiden johtotehtäviin?
Lääkärijohtajalta odotetaan yhä useammin myös liiketalouden osaamista. Samalla on herännyt kysymys, onko talousajattelu alkanut jopa syrjäyttää lääketieteellistä asiantuntijuutta.
Yli puolella hyvinvointialueiden johtajaylilääkäreistä on lääketieteellisen koulutuksen lisäksi liiketoimintaan painottuva EMBA-johtamiskoulutus.
Alkuvuonna Husin johtajaylilääkärihaussa kaikki haastatteluun valitut olivat suorittaneet EMBA:n.
Yleensä johtajaylilääkärin viran kelpoisuusvaatimuksena ovat Suomessa laillistetun lääkärin oikeudet sekä erikoislääkärin pätevyys. Lisäksi edellytetään johtamiskokemusta.
”Johtaminen on liian tärkeä tehtävä jätettäväksi pelkän kokemuksen varaan.”
Markus Paananen
Mutta pitääkö lääkärijohtajalla olla nykyään myös liiketalouden koulutus? Onko taloudellinen johtamisosaaminen alkanut jopa syrjäyttää lääketieteellistä substanssiosaamista?
Onko EMBA-koulutuksesta tullut käyntikortti lääkäreiden johtotehtäviin?
”On epäeettistä olla huomioimatta taloutta”
Husin henkilöstöjohtaja Johanna Karppi kertoo sähköpostitse, että EMBA ei ollut johtajaylilääkärihaussa vaatimuksena tai kelpoisuusehtona.
– Totta kai johtajatehtävissä on hyödyllistä lisätä erityisesti johtamis- ja talousosaamista, jos henkilön peruskoulutus ei sitä sisällä. Tämä koskee luonnollisesti kaikkia ammatteja, ei pelkästään lääkäreitä.
Pirkanmaan hyvinvointialueen sairaalapalveluiden johtajan Markus Paanasen mukaan talouden ymmärtäminen on olennainen osa terveydenhuollon johtamistyötä.
– On epäeettistä olla huomioimatta taloutta johtamisessa. Käytetyt resurssit ja eurot ovat väistämättä pois jostakin muusta hoidosta.
Paananen näkee, että muodollinen johtamiskoulutus on tärkeä, koska johtaminen on oma osaamisalueensa, jota kannattaa opiskella.
– Johtaminen on liian tärkeä tehtävä jätettäväksi pelkän kokemuksen varaan.
Noin vuosi sitten Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtajaylilääkäriksi valittu Sari Silventoinen on samoilla linjoilla.
– Miten voi olla haitaksi saada lisää tietoa taloudesta tai tutkimuksesta johtamisuralla? Se kuulostaa hassulta.
”Me lääkärit olemme aika kapeakatseisia”
Silventoinen kävi EMBA-koulutuksen aikoinaan, kun hän oli juuri vaihtanut työpaikkaa. Hän maksoi koulutuksensa itse.
– Koin tarvitsevani tukea johtamiseen. Koulutus ja verkostot ovat kantaneet todella hyvää hedelmää. Opin katsomaan boksin ulkopuolelle ja avaamaan silmiä muullekin kuin lääketieteelle. Me lääkärit olemme akateemisesti koulutettuja, mutta aika kapeakatseisia.
Silventoisen mielestä johtajaylilääkärillä pitää olla lääketieteellisen koulutuksen lisäksi jonkinlaista johtamiskokemusta, joka auttaa muun muassa byrokratian hahmottamisessa.
– Mutta lääkärijohtajan pitää olla myös vahva kliinikko ja ymmärtää substanssi.
Silventoisen mielestä operatiivinen ja hallinnollinen johtaminen on hyvä erottaa toisistaan.
– Minun tehtäväni on huolehtia, että säästöistä huolimatta täytämme lain kriteerit. Olen kuitenkin iloinen, ettei minulla ole budjettivastuuta. Miten säästäisin ja samalla varmistaisin, että tietyt palvelut säästyvät?
Kaikkea ei voi simuloida luokkahuoneessa
Markus Paananen toimii erikoislääkärien johtamiskoulutuksen ohjelmajohtajana. Hän on koulutukseltaan lääketieteen tohtori ja terveydenhuollon erikoislääkäri.
Paananen kävi oman EMBA-koulutuksensa keskellä koronapandemiaa ja hyvinvointialueuudistusta. Hän työskenteli tuolloin Espoon kaupungin terveyspalvelujen johtajana.
Idea koulutuksesta tuli sekä häneltä itseltään että työnantajalta, ja työnantaja maksoi kustannukset.
Paanasen mukaan lääkärin työ antaa hyvät rakennusaineet myös johtamiseen. Se opettaa moniammatillisuutta, priorisointia, paineen alla toimimista, toisten kuuntelemista, päätösten perustelemista.
– Kokemus opettaa asioita, joita ei voi luokkahuoneessa simuloida.
”Lääkärijohtajan pitää olla myös vahva kliinikko ja ymmärtää substanssi.”
Sari Silventoinen
Liiketalouden koulutus taas auttaa ymmärtämään esimerkiksi, miten talous- ja terveydenhuoltojärjestelmä on rakennettu, miten kannustimia voi käyttää terveydenhuollossa ja mitkä ovat muutosjohtamisen hyvät toimintamallit.
Koulutukseen liittyy yleensä takaisinmaksusitoumus
Kokeneemmille johtajille suunnattua EMBA-koulutusohjelmaa järjestävät useat oppilaitokset. Koulutusta myös kohdennetaan juuri terveydenhuoltoalalla työskenteleville johtajille.
Esimerkiksi Aalto-yliopisto kertoo sivuillaan, että ohjelmasta on muodostunut ”merkittävä osa sote-ammattilaisen johtajana kehittymisen polkua”.
– Ohjelman osallistujamäärä on vaihdellut vuosittain 35–58:n välillä, ja johtajalääkäreitä on vuosittain noin kymmenen prosenttia, kertoo Business Development Director Eila Lindroos.
Tampereen yliopistosta kerrotaan, että sosiaali- ja terveysjohtamisen Executive MBA -ohjelmassa osallistujien määrä on ollut vuosittain noin 20, ja osallistujista noin puolella on ollut lääkärikoulutus.
EMBA-koulutus maksaa noin 40 000–60 000 euroa.
Yleensä työnantaja maksaa koulutuksen tai osan siitä.
– Jos laajempi koulutus on Husin kustantama, siihen liittyy tavanomaisesti takaisinmaksusitoumus, mikäli henkilö lopettaa Husin palveluksessa, Johanna Karppi kertoo.
Sitoumuksen pituus riippuu Karpin mukaan koulutusinvestoinnista.
– Jos työntekijä lähtee heti koulutuksen jälkeen, joutuu koko koulutuksen maksamaan takaisin, mutta jos taas ollaan sitoumusajan loppupäässä, takaisinmaksu on vain osa koulutuksen hinnasta.
Miten työnantaja sitten päättää siitä, ketkä kalliiseen koulutukseen pääsevät?
Karppi kertoo, että asiaan vaikuttavat henkilön oma motivaatio ja kiinnostus, riittävä työ- ja johtamiskokemus sekä työnantajan arvio koulutuksen hyödystä sekä työntekijälle että organisaatiolle.
Lääkäri voi tehdä muutakin kuin kliinistä työtä
Nykyistä lääkärijohtamista on kritisoitu siitä, että tieteen ja tutkimuksen arvostus on jäänyt talouden ja liikkeenjohdollisten asioiden jalkoihin.
Markus Paananen sanoo tunnistavansa keskustelun. Hänen mielestään johtamiskoulutus ja tiede eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois.
– Johtajilta on hyvä vaatia talouden osaamista, mutta se ei poissulje sitä, että johtaja voi olla myös akateemisesti orientoitunut.
Paananen lisää, ettei ole olemassa yhtä johtajaprofiilia, eikä hyvä lääkärijohtajuus synny vain yhdestä tekijästä.
– Se rakentuu osaamisen, kokemuksen, persoonallisten ominaisuuksien ja ihmisenä kasvamisen yhdistelmästä. Tärkeää on halu tarkastella omaa toimintaansa ja tunnistaa omat vahvuutensa ja myös niiden kääntöpuolet.
Myös harrastukset, ihmissuhteet ja muu työn ulkopuolinen elämä vaikuttavat johtajuuteen ja siihen, miten johtaja käyttää valtaa ja kantaa vastuuta.
Paananen katsoo, että jonkinlaisen yhteyden säilyttäminen kliiniseen työhön on lääkärijohtajalle tärkeää, jotta hän muistaa sen todellisuuden, johon päätökset vaikuttavat.
– Lääkärikunnassa tähän liittyy ehkä tietty jännite siitä, onko lääkärin paikka kliinisessä työssä vai voiko hän käyttää osaamistaan myös johtamiseen. Viime vuodet ovat korostaneet johtamisen merkitystä terveydenhuollossa. Ehkä alamme olla avoimempia sille, että lääkärinkoulutuksella voi tehdä muutakin kuin kliinistä työtä.
