– Lääkäreiden olisi hyvä kertoa potilaille, että uiminen ja vesillä liikkuminen kannattaa sovittaa terveydentilaan ja toimintakykyyn, kertoo vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen.

Hukkumistapaturmista on kerrottu kesän aikana.

Minkä verran hukkumisia on ollut, vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry:stä?

– Tammi–kesäkuun kokonaismäärä on lähes samalla tasolla kuin viime vuonna. Vuoden 2026 ensimmäisen puoliskon aikana on hukkunut ennakkotietojen mukaan 39 ihmistä, kun vastaava määrä vuonna 2025 oli 40. Yksi selittävä tekijä on vuoden 2025 heikot jäät ­– tämä näkyi alkuvuoden hukkumistilastoissa.

– Kesäkuussa 2025 hukkui Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton ennakkotilastojen mukaan 8 henkilöä. Tämän vuoden kesäkuussa hukkuneita oli 16, eli määrä kaksinkertaistui viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Nyt kesäkuu oli tavanomaista lämpimämpi, mikä heti vaikuttaa hukkumislukuihin.

– Heinäkuussa on hukkunut 13 ihmistä ja yksi on kateissa.

Mitkä ovat syitä hukkumistapaturmiin?

– Ne ovat liittyneet tänä kesänä pääosin veneilyyn, kalastukseen tai uimiseen. Vähintään joka viides hukkuminen liittyi vedessä olemiseen. Iäkkäitä on hukkunut eniten tämän kesän tilastoissa.

– Keskeisintä hukkumisissa ovat olleet toimintakykyä rajoittavat tekijät. Tyypillisesti nämä olivat sydänsairauksia, mutta myös neurologiset sairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja pitkäaikainen alkoholinkäyttö olivat melko yleisiä. Sydänsairauksien aiheuttamien ongelmien riski kasvaa lämpötilavaihtelussa ja ponnistelussa.

Mitä lääkäreiden olisi syytä kertoa vesillä liikkumiseen ja uimiseen liittyvistä vaaroista?

– Uiminen ja vesillä liikkuminen ovat hyviä harrastuksia, mutta ne kannattaa sovittaa omaan terveydentilaan ja toimintakykyyn. Ei pidä lähteä yksin veteen tai veneelle, jos on sairaus tai oire, joka voi aiheuttaa esimerkiksi huimausta, tajunnanmenetyksen, äkillisen heikkouden tai hengitysvaikeuden. Veneessä on käytettävä aina pelastusliivejä ja pidettävä huolta siitä, että lähellä on henkilö, joka pystyy tarvittaessa auttamaan.

– Kylmä vesi voi aiheuttaa kylmäsokin, jossa hengitys kiihtyy, syke ja verenpaine nousevat ja sydämen kuormitus lisääntyy. Veteen täytyisi mennä vähitellen, eikä hypätä suoraan kylmään veteen. Helteelläkin tulee ottaa huomioon nestehukka, väsymys ja lääkkeiden mahdolliset vaikutukset verenpaineeseen.

– Jos tulee rintakipua, huimausta, poikkeavaa hengenahdistusta, sydämentykystä tai äkillistä heikkoutta, uiminen pitää lopettaa heti. Tärkeää on kuitenkin kannustaa liikkumaan vedessä, koska se voi olla monelle ainoa liikkumismuoto.

Kenellä on suuri riski hukkua?

– Tapaturmaisesti hukkuneiden ikäjakauma painottuu iäkkäisiin. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkimuksessa keski-ikä oli 64 vuotta. Miesten osuus oli 82 prosenttia. Lähes kaikki hukkumiset liittyivät ihmisten vapaa-ajan viettoon yleensä mökin tai kodin lähistöllä.

Onko lasten uimataito nykyisin riittävä?

– Se on heikentynyt. Vuonna 2022 tehty uimataitotutkimus ositti, että kuudennen vuosiluokan oppilaista 55 prosenttia on uimataitoisia. Vuonna 2016 luku oli 76 prosenttia.

– Uimataidon heikkenemistä selittää koronapandemia, joka vähensi selvästi koulujen uintiopetuksen määrää. Myös huoltajilla on iso merkitys uimataidon kehittymiseen osallistumalla lapsen kanssa yhteisiin vesileikkeihin ja viettämällä aikaa uimahallissa sekä uimarannalla.

– Uimakouluun osallistuminen on myönteisesti yhteydessä lapsen uimataitoon ja myös innokkuuteen osallistua peruskoulun järjestämille uintitunneille.

– Uimataidon määritelmä: Henkilö, joka pudottuaan syvään veteen niin, että pää käy veden alla ja päästyään uudelleen pinnalle, ui yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään, on uimataitoinen.

Lue lisää: Tapaturmaisesti kuolee tavallisimmin nuori mies

Lue lisää: Mihin Suomessa kuollaan? – Syyt muuttuneet 20 vuodessa