Suomalaisista munuaisensiirron saaneista lapsista on 10 vuoden kuluttua elossa 95 prosenttia.

Helsingin Lastenklinikalla tehtiin syyskuussa elinsiirto viidennelle sadalle lapsipotilaalle. Vuosittain elinsiirtoja tehdään lapsille 15–25. Hyks vastaa valtakunnallisesti aikuisten ja lasten elinsiirroista.

Elinsiirron saavista lapsipotilaista 30 prosenttia tulee HYKS:n erityisvastuualueelta. Muiden yliopistosairaaloiden vastuualueilta tulee 70 prosenttia potilaista. Vuonna 2016 siirtoleikkauksia oli 21, joista munuaisensiirtoja oli 14, maksansiirtoja 3 ja sydämensiirtoja 4. Lapsille tehdään myös keuhkon- ja suolensiirtoja, joiden tarve on kuitenkin vähäinen. Runsaalle kymmenelle lapselle on samanaikaisesti siirretty sekä maksa että munuainen hyvin tuloksin.

Korkeatasoisia tuloksia

Suomalaisista munuaisensiirron saaneista lapsista on 10 vuoden kuluttua elossa 95 prosenttia – munuaisensiirtotulokset ovatkin eurooppalaisessa vertailussa huippuluokkaa. Maksan- ja sydämensiirroissa eloonjäämisosuus on noin 70 prosenttia, mikä on myös korkeaa kansainvälistä tasoa.

Elinsiirtoon liittyvän anestesia-, leikkaus- ja jälkihoidon sijoittaminen valtakunnallisesti yhteen yksikköön Lastenklinikalle on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Tämä turvaa joustavan yhteistyön aikuisten siirtoyksiköiden kanssa. Alkuvaiheen jälkeen potilaiden voinnin ja lääkityksen seurannassa keskeistä on oman yliopistosairaalan ja Lastenklinikan yhteistyö.

Jatkuvaa kehitystyötä

Elinsiirtojen viimeaikaisina kehitysaskelina voidaan pitää sydämen- ja munuaisensiirroissa ABO-veriryhmärajojen ylittämistä, jolla edesautetaan siirteiden saamista ja odotusaikojen lyhenemistä. Lastenklinikalla on toistaiseksi tehty neljä ABOi-sydämensiirtoa, jotka ovat sujuneet hyvin.

Hyljinnänestolääkkeiden käytössä sekä infektioiden ja hyljintäreaktion diagnosoinnissa on myös edistytty, minkä ansiosta siirteet toimivat aikaisempaa paremmin.

Elinsiirteiden saannin turvaaminen olennaista

Suuri osa lasten elinsiirteistä saadaan aivokuolleelta aikuisluovuttajalta, mutta noin puolessa lasten munuaisensiirroista luovuttajana toimii isä tai äiti.

Elinsiirteiden luovutustoiminta edellyttää HYKS:n elinsiirtotoimiston ja keskussairaaloiden tehokasta yhteistyötä. Pohjoismaiden välinen yhteistyö on tärkeää, kun lapsipotilaalle haetaan siirrettä kiireellisesti.

Elinsiirtopotilaat hoidetaan tulevaisuudessa uudessa lastensairaalassa, jonka toiminta käynnistyy syksyllä 2018.

Kuva: Panthermedia