Toukokuussa syntyi sadas terve lapsi HIV-positiiviselle äidille Hyksissä.

HIV:n tarttuminen äidistä lapseen on voitu estää joka kerta, kun äidin infektio on ollut tiedossa ennen synnytystä, kerrotaan Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta. Jos mitään ei tehtäisi, 25–30 prosenttia HIV-positiivisten äitien lapsista saisi infektion raskauden tai synnytyksen aikana.

Äitien HIV-tartunnoista noin 40 prosenttia tulee ilmi neuvolassa raskauden alussa otettavassa verinäytteessä. Suomen neuvolat ovat toteuttaneet seulonnan kattavasti, ja äidit 99,8 prosenttia äideistä osallistuu seulontaan.

Äidin lääkehoito aloitetaan tavallisesti ennen viimeistä raskauskolmannesta. Usein kuitenkin tulevalla äidillä on HIV-lääkitys käytössä ennen raskautta. Silloin äidin lääkitystä muutetaan tarvittaessa mahdollisimman turvalliseksi sekä sikiölle että äidille. Moniammatillisen tiimin voimin myös muut lapsen syntymiseen liittyvät riskitekijät pyritään minimoimaan.

Synnytyksessä lapsen altistumista äidin verelle vältetään. Tartuntariskin vuoksi HIV-positiiviset äidit eivät imetä, vaan vauvat syövät äidinmaidonkorviketta. Synnytyksen jälkeen lapset saavat HIV:n tarttumista ehkäisevää lääkehoitoa ja käyvät seurannassa Lastenklinikalla.

HIV-positiivisen äidin lapset saavat äidiltään raskauden aikana HIV-vasta-aineita. Nämä äidiltä saadut vasta-aineet katoavat lapsen elimistöstä vähitellen puolentoista vuoden ikään mennessä. Lapsen mahdollinen tartunta voidaan todeta geenimonistustestillä. Jos geenimonistustestit säilyvät negatiivisina puolen vuoden ikään saakka, vauva ei ole saanut tartuntaa.

Ulla Järvi