Joka kuudes koronapotilaita hoitava lääkäri ei ole päässyt koronavirustestiin
Lääkäriliiton kyselyllä haluttiin selvittää muun muassa koronatilanteeseen liittyviä työturvallisuusseikkoja.
Suojavälineistä on ajoittaista tai jatkuvaa puutetta noin kolmanneksessa työpaikoista, käy ilmi Lääkäriliiton kyselystä. Kysely lähetettiin huhtikuussa kaikille alle 70-vuotiaille jäsenille.
Vajaa kolmannes kyselyyn vastanneista lääkäreistä työskentelee yksiköissä, joissa hoidetaan koronapotilaita. Näissä yksiköissä lääkärit ovat nuorempia kuin muissa yksiköissä ja tehtävissä työskentelevät lääkärit. Heistä 60 prosenttia on alle 44-vuotiaita.
Koronapotilaita hoitavissa yksiköissä on ajoittaisia suojavarustepuutteita useammin kuin muualla. Paras tilanne on sairaaloissa, joissa työskentelevistä vastaajista 69 prosenttia ilmoitti, että suojavarusteita on riittävästi.
Lääkäriliiton puheenjohtaja Tuula Rajaniemi toivoo, että tilanne on helpottanut ainakin paikoissa missä hoidetaan koronapotilaita.
– Tosiasia taitaa olla kuitenkin se, että suojavarusteita ei ole vieläkään riittävästi lääkärien potilastyötä varten. Meidän pitää nyt keskittyä siihen, miten estetään koronan leviäminen ja toisaalla saataisiin muu terveydenhuolto toimimaan mahdollisimman tehokkaasti.
Suojavarusteiden riittävyys heijastuu myös muiden sairauksien hoitoon.
– Potilaat eivät tule hoitoon, kun pelkäävät tartunnan mahdollisuutta. Kun meillä olisi suojavarusteita riittävästi, potilaat saataisiin luottamaan siihen, että suojaus on riittävää ja tulemaan vastaanotoille, Rajaniemi jatkaa.
Viidesosalla hengitystieinfektion oireita
20 prosentilla vastaajista on ollut hengitystieinfektion oireita. Koronapotilaita hoitavissa yksiköissä työskentelevät lääkärit ovat päässeet todennäköisemmin testaukseen, mutta sielläkään noin joka kuudes ei ole päässyt testiin.
Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa työskentelevät lääkärit ovat päässeet koronavirustestiin useammin kuin muissa toimipaikoissa.
Rajaniemen mukaan runsas testaaminen mahdollistaa epidemian tukahduttamisen. Hän toivoo testaamisen yhä lisääntyvän, mutta tiedostaa aikaisemman rajallisen testauskapasiteetin.
– Priorisointia on varmaan ollut pakko tehdä. Infektiolääkärit ovat olleet tiukassa tilanteessa, kun ovat joutuneet miettimään ketä testaamalla saadaan suurin hyöty, Rajaniemi sanoo.
Ohjeistusta on saatu paljon
Kolme neljästä vastaajasta kokee saaneensa riittävästi ohjeistusta henkilökohtaisen tartuntavaaran välttämiseksi. Neljännes kokee, että ohjeistus on ollut riittämätöntä. Ohjeistusta on saatu vastaajien mukaan paljon, mutta se on ollut ristiriitaista ja muuttuvaa.
Vastaajista 16 prosenttia on katsonut kuuluvansa riskiryhmään. Heistä noin puolella on ollut mahdollisuus siirtyä muihin tehtäviin. Vaihto muihin tehtäviin on onnistunut muualla paremmin kuin sairaaloissa.
Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halilan mukaan liittoon tulee paljon yhteydenottoja riskiryhmään kuuluvilta lääkäreiltä, joilla on huoli omasta terveydestä. Työtehtävien vaihtaminen pitäisi mahdollistaa riskiryhmiin kuuluvien osalta.
– Vaikuttaa siltä, että lääkäreistä ei ole ainakaan vielä pulaa, joten työtehtävän vaihtaminen esimerkiksi etätöihin olisi ihan hyvä vaihtoehto. Jos tilanne edellyttää, voidaan harkita kutsuttavaksi takaisin. Jos jostain lääkäriryhmistä tulee puutetta, niin kyseessä ovat varmaan tehohoitolääkärit, muista tuskin tulee puutetta, Halila kertoo.
Rajaniemi täydentää, että lääkärit kyllä ymmärtävät, että joillakin lääkäreillä on sellaista osaamista, jota ei voi korvata helposti.
Koronaepidemiatilanne ei ole aiheuttanut hankaluuksia työvoiman saatavuuteen esimerkiksi henkilökunnan karanteenista tai potilasmääristä johtuen. Alle 20 prosentissa toimipaikoista on ollut ajoittaisia tai jatkuvia ongelmia lääkärien riittävyydessä. Ongelmia on ollut useammin sairaaloissa kuin muissa toimipaikoissa.
Lääkäriliiton kysely oli avoinna 7.–15. huhtikuuta. Kyselyyn vastasi noin 40 prosenttia ammattikunnasta eli 8 562 lääkäriä.
