Aikuisten mielestä kouluruoka on kritiikin yläpuolella - paitsi jos puhutaan aikuisten omista kouluajoista. Lapsille ilmaista kouluruokaa ei saisi moittia, koska lämmin ateria on maailman mittakaavassa etuoikeus.

- Koululainenkin on kuluttaja, muistuttaa Maito ja Terveys ry:n toiminnanjohtaja

Ulla-Marja Urho

.

Kuluttaja äänestää jaloillaan. Kouluruokalan ohi kulkee Stakesin tutkimuksen mukaan 20-30 prosenttia 11-15-vuotiaista. Osa heistä käy korkeintaan nappaamassa voileivän, kertoo WHO-koululaistutkimus vuodelta 2002.

Stakesin viime vuonna tekemä tutkimus paljastaa, että niistäkin 8-9-luokkalaisista, jotka syövät koululounaan, valtaosa valikoi. Vain noin 40 prosenttia syö kaikki aterian osat.

- Vaikka kouluruoan ravitsemuksellisessa laadussa on parantamisen varaa, suurimmat ongelmat ovat keittiön ulkopuolella, sanoo Husin ravitsemusterapeutti

Raija Partanen

.

- Miten ravitsemukselliset tavoitteet toteutuvat, jos ruokaa ei edes syödä? Partanen harmittelee.

Valinnanvaraa ja viihtyisyyttä

- Tarvitaan valinnanvaraa, tarjoaa Ulla-Marja Urho lääkkeeksi nirsoiluun.

Pääruoasta pitäisi saada perus- ja kasvisvaihto. Pehmeää leipää tarjolle useammin kuin kerran viikossa, lisäksi salaattipöytä eri laatuineen ja vähintään kahta maitolaatua.

- Ja maito ehdottomasti kylmänä! Urho sanoo.

Maito olisi tärkeä ravintoaine niillekin, jotka jättävät jostain syystä lämpimän aterian väliin tyytyen vain leipään. Maitoa koskevat valitukset tulevat juuri sen lämpöisyydestä.

Koti vaikuttaa ruokailutapoihin

Kouluruoasta laistamiseen on monia syitä.

- Tiedetään, että perheen sosioekonominen asema vaikuttaa varsinkin lasten elintapoihin, sanoo

Eva Roos

Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta.

Jos perheellä on alhainen sosioekonominen asema, koululaiset syövät aamupalaa harvemmin ja jättävät myös muita useammin koululounaan ja illalla päivällisen syömättä. Ero korostuu varsinkin poikien joukossa.

- Koulutettujen ja hyvätuloisten perheiden lapset sekä menestyvät hyvin koulussa, syövät muita useammin kasviksia ja hedelmiä että syövät muutenkin ravitsemussuositusten mukaan, Eva Roos kertoo.

Sen sijaan karkkien, pikaruoan tai limsojen kulutuksessa ei eroa synny lasten ja nuorten kesken. Suomalaiset ovat kulutuksessaan muutenkin selvästi maailman ikätovereitaan terveellisempiä, kertoo WHO-koululaistutkimus.

Aate vai allergia?

Ulla-Marja Urho muistuttaa, että kouluaterian syömättömyyteen on monia syitä.

Joka päivä suomalaiskouluissa tarjotaan yli 600 000 ateriaa. Vuonna 2001 erityisruokavaliota noudatti parikymmentä prosenttia lapsista ja nuorista. Osuus kasvaa jatkuvasti. Lähes puolella erityisruokavalion syy oli lääketieteellinen, esimerkiksi ruoka-allergia.

- On silti aiheellista kysyä, kuinka pitkälle esimerkiksi aatteellisuuteen koulukeittiön pitää mennä, Ulla-Marja Urho kysyy.

Kouluissa kun on huomattu nuoren aatteiden ailahtelevaisuus. Kalapuikkopäivänä tavallista harvempi on kasvissyöjä, ja jäätelöpäivänä laktoosi-intolerantit kokevat kuulemma hetkellisen ihmeparantumisen.