1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Joko pää hajoaa?
Ajan­kohtai­sta 4/2021 vsk 76 s. 170 - 173

Joko pää hajoaa?

Koronaväsymys ­koettelee lääkäreitä. Mikä avuksi?

Joko pää hajoaa? Kuva 1 / 4 Kuva: Mikko Käkelä
       

Koronapandemian pitkittyminen heikentää myös lääkäreiden hyvinvointia.

– Monelta terveydenhuollon ammattilaiselta on tullut viestiä kuormituksesta ja uupumuksesta, kertoo Helsingin yliopiston mielenterveyden professori, psykiatrian ja terveydenhuollon erikoislääkäri Anna Keski-Rahkonen.

Korona kohtelee lääkäreitä eri tavoin. Monille tuli lisätöitä, osalta potilaat vähenivät.

Ammattilaiset ovat Keski-Rahkosen mielestä tehneet Suomessa hyvää työtä pandemian aikana. Moni on venynyt hoitaakseen oman palansa, ja kokonaisuus on pysynyt kasassa. Terveydenhuolto ei ole kaatunut.

Kun epidemia pitkittyy tai mutkistuu, oma jaksaminen kuitenkin joutuu koetukselle.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan jopa joka kolmas lääketieteen opiskelija ja terveydenhuollon ammattilainen oireilee pandemian vuoksi.

Jopa joka toinen ihminen on tutkimusten mukaan kokenut ahdistusta, masennusta tai unettomuutta koronan takia.

Lääkäriksi valikoituu kriisistä selviytyjiä

Anna Keski-Rahkonen kuvaa koronapandemiaa traumaattiseksi kriisiksi. Ihmisten kyky selvitä kriisistä vaihtelee.

– Lääkäriksi valikoituu yleensä ihmisiä, joilla on varsin hyvät resilienssitekijät eli luontaiset selviytymiskeinot.

Kriisin sokkivaihetta seuraa reaktiivinen jakso, jolloin ihminen toimii, jopa ylireagoi ja yrittää ratkaista tilanteen. Vähitellen hän siirtyy käsittelemään tapahtumaa ja sen jälkeen orientoituu uudelleen, sopeutuu ja hyväksyy muutoksen.

Jos tilanne pitkittyy, sopeutumiskeinot rakoilevat. Ahdistuneisuus, masentuneisuus ja unettomuus voivat vaivata. Osa ajautuu ylivireystilaan, toiset ovat alavireisiä.

Keski-Rahkonen kehottaa lääkäreitä pitämään huolta myös omasta jaksamisesta.

WHO:n ohjeiden mukaan terveydenhuollon ammattilaisilla pitäisi olla oikeus riittäviin taukoihin ja työvuorojen säätelyyn.

– Kuormittuneimmassa etulinjassa työskentelevien tulisi päästää välillä lomalle.

Myös päivärutiineista eli aterioista, liikunnasta, levosta ja hetkistä ystävien ja läheisten kanssa kannattaa pitää kiinni.

Työterveyshuollon kannattaa varautua jälkihoitoon

Keski-Rahkonen kehottaa työterveyshuoltoa varautumaan koronan jälkihoitoon.

– Kun ihmiset ovat venyneet ja kokeneet painetta, jossain vaiheessa kaikki purkautuu. Silloin meillä pitää olla mielenterveyden tukea niille, jotka sitä tarvitsevat. Myös ammattilaisille.

Moni ei ole ehtinyt ajatella omia asioita toiminnan melskeessä. Kun hätätila on ohi, kuormaa pitää purkaa.

Työterveyshuollossa kannattaa varautua siihen, että kun tilanne hellittää, kuormitus voi näkyä uupumuksena.

Myös koko kansan jälkihoito on iso asia.

Ahdistus nousee esiin kohtaamisissa

Keski-Rahkonen puhui Lääkäripäivillä aiheesta Koronapandemia jatkuu – tuntuuko, että pää hajoaa? Tätä pitää kysyä myös häneltä itseltään: Hajoaako pää, ja koetko koronaväsymystä?

– Viime syksynä tuntui siltä, että pää hajosi, sillä elämässäni oli muitakin kuormittavia asioita. Viime vuoteen osui niin monta kriisitilannetta, ettei väsymykseen jäänyt aikaa.

Hän uskoo, että nyt on palautumisen ja väsymyksenkin aika. Koronarokotukset tuovat toivoa.

– Valoa näkyy jo.

Pandemia on vaikuttanut myös Keski-Rahkosen työhön Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa, sillä opetus muuttui etäopetukseksi. Hän tekee myös terapiatyötä, jonka korona siirsi etävastaanotoille.

Sekä lääketieteen opiskelijat että terapiapotilaat tuovat esiin koronaan liittyvää ahdistusta.

– Se nousee usein esiin kohtaamisissa.

Mansikka maistuu oudolta vieläkin

Yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri Jukka Raittisen elämä on ollut "yhtä koronaa" viime keväästä saakka.

Hän kohtaa koronapotilaita viikoittain työssään Martinlaakson terveysasemalla, joka on Vantaan ainoa koronaterveysasema. Kaikki vantaalaiset lääkäriä tarvitsevat infektiopotilaat tulevat nyt Martinlaaksoon.

Raittinen itsekin sairasti koronan viime keväänä, lievin oirein.

– Olin koko ajan varsin hyväkuntoinen.

Hän oli eristyksessä tuolloin kolme viikkoa, joiden aikana infektio-oireet katosivat, mutta toipuminen kesti kauemmin.

– Juoksukunto katosi kolmeksi kuukaudeksi. Piti tehdä paljon töitä, että pääsi lenkeillä samoille vauhdeille kuin ennen koronaa. Kävelylenkeistä lähdin liikkeelle, koska hengästyin herkästi.

Haju- ja makuaistissa on edelleen pieniä puutteita.

– Makeissa sen huomaa. Esimerkiksi mansikka maistuu alkuun vähän pilaantuneelta. Vaimolta pitää varmistaa, onko tämä varmasti hyvää.

Informaatiotauko koronasta torjuu väsymystä

Siitä, että on sairastanut itse koronan, on etua, kun kohtaa koronapotilaita.

– Pystyy samaistumaan potilaisiin paremmin. Tietää miten oireet käyttäytyvät.

Infektiopotilaita Raittinen hoitaa parina–kolmena päivänä viikossa. Puolet työajasta hän toimii supertuutorina ohjauksen ja koulutuksen parissa.

Korona ei haastatteluhetkellä ruuhkauttanut terveysasemaa. Näytteenottopisteet toimivat hyvin, eikä näytteenoton takia tarvita lääkäriaikaa.

Vakavasti sairastuneet koronapotilaat hän lähettää erikoissairaanhoitoon. Osa omista potilaista on päätynyt teholle ja menehtynytkin.

Raittinen kuvaa koronavuotta raskaaksi. Lääkärit kokevat jossain määrin koronaväsymystä.

– Kaipuu on normaalimpaan työskentelyyn. Toisaalta meillä on hyvä meininki. Lääkärit ja hoitajat puhaltavat yhteen hiileen.

Mikä auttaa torjumaan koronaväsymystä arjessa?

Raittinen kehottaa erottamaan työ- ja vapaa-ajan selkeästi ja pitämään välillä informaatiotaukoa koronasta.

– Koronauutisointiin pystyy uppoutumaan loputtomasti, mutta some-kanavat ja kännykät kannattaa laittaa vapaa-ajalla välillä kiinni. Neuvoisin mieluummin harrastamaan liikuntaa.

Etulinjassa ei ole aikaa väsyä

HUS:n infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen on yksi niistä, joiden työnkuvan pandemia muutti täysin.

– Työajastani yli sata prosenttia menee koronaan, hän sanoo.

Lue myös

Joulun jälkeen hän oli viikon lomalla, mutta silloinkin hän teki Lääkäripäiville koronavirusesitelmää ja antoi haastatteluja medialle. Marraskuussa hän sai Duodecimin tiedottajapalkinnon selkeästä koronaviestinnästä.

Kuormittaako pandemian venyminen myös eturivin korona-asiantuntijaa?

– Nyt on huono vaihe ajautua koronaväsymykseen ja heittää hanskoja tiskiin, Järvinen sanoo.

Se, että tilanne on edelleen päällä, pakottaa jaksamaan. Epidemia voi pahentua nopeasti, jos ei olla valppaina.

Järvinen kuvaa pandemiaa taisteluvaiheeksi, jossa jaksaa ponnistella, mutta kun se joskus helpottaa, väsymys voi pitkän työrupeaman päätteeksi iskeä.

– Ainakin minua auttaa jaksamaan se, että tietää tekevänsä merkityksellistä työtä.

Koronatyössä ei ole aikaa väsyä, mutta muualla terveydenhuollossa voi tuntua siltä, että korona ajaa kaiken muun yli. Osalla lääkäreistä työt ovat koronan vuoksi myös vähentyneet tai vaihtuneet.

Tilanne jatkuu ainakin kesään asti

Pandemia testaa koko terveydenhuollon toimintakyvyn. Terveydenhuoltoa tarvitaan enemmän kuin ennen.

– Tämä on poikkeustilanne, jossa terveydenhuolto on yhteiskunnan keskiössä. Toivon, että tämän tiedostaminen tuo kollegoille voimia jaksamiseen, vaikka työmäärä ja tilanteen sekavuus voivat tuntua nyt hankalilta.

Järvinen muistuttaa, että tunnelin päässä on valoa, sillä rokotukset ovat käynnissä ja laajenevat pikku hiljaa. Tätäkin kautta osa kuormituksesta vähenee.

Pandemia on osoittanut, miten pieni joukko väestöstä sairastuneita pystyy pistämään terveydenhuollon kaaokseen esimerkiksi Britanniassa. Siksi koronaviruksen torjunta pitää yllä terveydenhuollon toimintaa parhaiten.

Koronatauti koettelee koko terveydenhuoltoa vielä pitkään. Järvisen arvion mukaan tässä tilanteessa ollaan kiinni ainakin kesään asti.

Milloin voidaan palata normaaliin arkeen?

– Olen optimistisesti sanonut, että juhannukselta. Luotan, että näin käy rokotusten ansiosta ja siksi, koronaviruksella on vuodenaikaisvaihtelu. Näyttää, että se kesäksi selkeästi rauhoittuu, ellei ihmeitä tapahdu.

Kirjoittajat
Heli Väyrynen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona on vienyt raskaana olevia sektion vaatineeseen tehohoitoon

Kaikki tehohoitoon joutuneet odottajat ovat olleet rokottamattomia.

Ajassa
Sote-uudistus purkaa paikalliset sopimukset

Muutoksia voi tulla myös esimerkiksi palkkaan, työnkuvaan ja työaikaan.

Tieteessä
Ruokavalion kontrollointi ja syömishäiriöt yhteydessä vammariskiin naisurheilijoilla

Rajoittunut syömiskäyttäytyminen, syömishäiriö ja kuukautiskierron häiriöt olivat yleisempiä lajeissa, joissa paino tai ulkonäkö on keskeisessä asemassa.

Ajassa
Arkkiatri Risto Pelkosen lahjakeräys tuotti merkittävän summan

Lahjarahaston tuotto suunnataan nuorten tutkijoiden kliiniseen lääketieteelliseen ja hammaslääketieteelliseen tutkimustyöhön.

Tieteessä
Viruslääke paransi haimasolumallissa enterovirusten aiheuttaman kroonisen infektion

Viruslääkkeistä uusia mahdollisuuksia tyypin 1 diabeteksen hoitoon ja ehkäisyyn?

Ajassa
Husissa tehdään taas keuhkovaltimoiden puhdistusleikkauksia

Ensisijainen hoito silloin, kun akuutti keuhkoveritulppa ei liukene, vaan muuttuu krooniseksi keuhkovaltimoita ahtauttavaksi arpikudokseksi.