Lääkäreistä yhä suurempi osa on naisia, mutta virkahierarkian huipulla valtaa käyttävät miehet. Britanniassa terveysministeriön asettama asiantuntijaryhmä selvitti, miten naislääkäreiden urakehitystä voitaisiin edistää.

- Osa ryhmän suosituksista toteutuu Suomessa jo nyt ainakin teoriassa, toteaa Lääkäriliiton koulutusjohtaja Hannu Halila.

Kuten Britanniassa, naiset näyttävät Suomessakin hakeutuvan aloille, joilla on pienempi päivystysrasitus ja paremmat mahdollisuudet toimia yksityislääkärinä.

Osa-aikatyötä suomalaislääkärit tekevät runsaasti. Se on onnistuu etenkin vuokralääkärifirmoissa, mutta Halila toivoisi samaa mahdollisuutta myös julkiseen terveydenhuoltoon.

Lääkäri 2008 -tutkimuksessa miehistä 51 % ja naisista 34 % ilmoitti olevansa halukkaita hankkimaan erikoislääkäreille tarkoitetun johtamispätevyyden. Halila ei osaa sanoa, eivätkö naiset tähtää johtotehtäviin vai onko kysymys ajanpuutteesta.

- Apurahapuolellakaan naiset eivät pärjää, kuten EVO-rahoituksen jakaantuminen osoittaa. Ehkä yksi syy siihen on, että tutkimusta pystyy harvoin tekemään virka-aikana.

Brittiryhmä suositti, että nuorille lääkäreille antaisivat uraneuvontaa siihen erityiskoulutetut vanhemmat kollegat. Halilan mielestä järjestelmä voisi toimia luottamuslääkäriverkoston tapaan.

Halila kannattaa myös ryhmän ehdotusta, jonka mukaan erilaiset hallinnolliset kokoukset pitäisi pyrkiä järjestämään päiväsaikaan. Siten perheellisilläkin olisi paremmat mahdollisuudet osallistua.

Mistä päästään jälleen työn ja perheen yhdistämiseen.

- Äitiyslomat ja hoitovapaat vievät aikaa naislääkärien ammatilliselta pätevöitymiseltä. Asetelma on epätasainen, sillä miehet hankkivat meriittejä äitien kantaessa isomman hoitovastuun lapsista.

Nuoren lääkäripariskunnan elämä voikin olla melkoista palapeliä, kun molemmat päivystävät.

- Pitäisi pyrkiä siihen, ettei pienten lasten vanhempien tarvitsisi päivystää lainkaan.