Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestävän lakiuudistuksen vaikutuksia piti arvioida huippukireässä aikataulussa.

Miten alati niukkenevien resurssien kanssa voidaan tuottaa riittävästi tietoa päättäjille ja kansalaisille? Tämän yhtälön edessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusi pääjohtaja, LKT Juhani Eskola sanoo olevansa erittäin huolestunut.

– THL:n pitää pystyä säilyttämään asiantuntijaroolinsa, koska poliittinen päätöksenteko vaatii tutkittua tietoa tuekseen. Meidän asiantuntijamme tekivät pitkiä päiviä esimerkiksi viime vuoden lopulla, kun sosiaali- ja terveyspalvelut järjestävän lakiuudistuksen vaikutuksia piti arvioida huippukireässä aikataulussa.

– Valtio todellakin sai mitä tilasi. Vieläpä nopeasti, edullisesti ja luotettavasti, kiittää Eskola väkeään.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksissä edellytetään erityisen syvää asiantuntemusta, jota ei löydy konsulttitoimistoista eikä välttämättä yliopistoistakaan.

Huolissaan Eskola on myös valtioneuvoston päätöksestä siirtää tutkimusrahoitusta sektoritutkimuslaitoksilta tilapäisiin, nopeasti tilattaviin, päivänpolitiikkaa sivuaviin tutkimushankkeisiin.

– Meitä tutkimuslaitoksia neuvotaan osallistumaan tuleviin tarjouskilpailuihin, mutta miten se onnistuu, kun meiltä on juuri leikattu osaajia? kysyy Eskola.

HPV-kohu opetti ja kannusti

Nopeaa reagointia päivänpolttaviin tapauksiin edellytetään myös erilaisissa terveyskohuissa, kuten syksyisessä papilloomavirusrokotteisiin liittyneessä mediapyörityksessä. Sikainfluenssakohun aikaisesta, jähmeydeksikin moititusta virallisuudesta oli otettu opiksi, ja THL:n asiantuntijat lähtivät välittömästi sosiaalisen median keskusteluun mukaan.

– Meillä oli nyt varauduttu vastaiskuun, joten asiantuntijat materiaaleineen ja taustatietoineen olivat heti valmiina, Eskola kertoo.

Se, mikä pääjohtajaa jäi harmittamaan, oli THL:sta riippumaton alihankkijan kömmähdys. Rokotettavien tyttöjen vanhemmat saivat infokirjeensä vasta lastensa kirjeen jälkeen, mikä hämmensi vanhempia.

Eskola sanoo, että viranomaisilta kuuluu odottaa paitsi täsmällisyyttä, myös harkintaa etenkin julkisissa ulostuloissa.

– Medialta kaipaisimme asiantuntijuuden ja tieteellisen arviointiprosessin käyneen tutkimuksen arvottamista. Esimerkiksi brittien laatulehti Guardian linjasi viime syksynä, että vaikkapa WHO:n tieteellistä kannanottoa voi tarvittaessa arvioida taho, jonka painoarvo on yhtä suuri. ”Vastapuoleksi” ei kelpuuteta ketä tahansa kriitikkoa, toteaa Juhani Eskola.

Ulla Järvi
Kuva: Pekka Pajuvirta/THL