Havaittu ja fysiologinen kaatumisriski todettiin tutkimuksessa itsenäisiksi kaatumista ennustaviksi tekijöiksi.

BMJ:ssa julkaistun tutkimuksen mukaan kaatumisen pelko lisää vanhusten kaatumisia riippumatta heidän fysiologisesta kaatumisriskistään. Havaittu ja fysiologinen kaatumisriski todettiin itsenäisiksi kaatumista ennustaviksi tekijöiksi. Kolmannes vanhuksista arvioi kaatumisriskinsä väärin.

Vähäisen fysiologisen kaatumisriskin ryhmässä kaatumisriskinsä yliarvioineista vanhuksista kaatui vuoden mittaisen seurannan aikana suhteessa useampi (39 %), kuin vähäisen kaatumisriskinsä tiedostaneista vanhuksista (20 %).

Varovaisemmat vanhukset eivät olleet fyysisesti passiivisempia, mutta heillä todettiin esiintyvän enemmän neuroottisuutta, masennusta, pelosta johtuvaa jähmeyttä ja he yliarvioivat pieniä muutoksia tasapainossaan, mikä johti heikompaan koordinaatiokykyyn.

Suuren fysiologinen kaatumisriskin ryhmässä puolestaan kaatumisriskinsä aliarvioineista vanhuksista kaatui seurannan aikana 34 %, mutta kaatumisriskistään tietoisista 41 %.

Tulosten perusteella kaatumispelon puuttuminen ei johda liialliseen riskinottoon eikä kasvaneeseen kaatumisriskiin. Tutkijoiden mukaan vanhusten kaatumisia voitaisiin ehkäistä sekä liikuntaharjoituksilla että kaatumispelon hallintaan tarkoitetulla kognitiivisella terapialla.

Tutkimukseen osallistui 500 keskimäärin 77,9-vuotiasta henkilöä. 54 % tutkittavista oli naisia.

Tiina Lautala
Kuva: Pixmac