• Hertta Vierula

Kädet likaantuvat mutta mieli lepää

Metsien terveysvaikutuksia tutkitaan yhä ­innokkaammin. Adela Pajunen johdattaa terveyskeskusryhmiä luontokokemuksen äärelle.

Kädet likaantuvat mutta mieli lepää Kuva 1 / 2
   

Shinrin-yoku on japania ja tarkoittaa metsäkylpyä. Metsäkylpy ei ole liikuntaharjoitus tai patikointiretki vaan luonnossa oleskelua kaikin aistein. Japanista ajatus metsäkylvyn tervehdyttävästä vaikutuksesta on levinnyt muualle maailmaan.

Biologi Adela Pajunen vie potilasryhmiä metsään Sipoossa. Retki alkaa nuotiopaikalta, joka rakennettiin, kun presidentti Tarja Halonen tutustui Sipoonkorven metsään vuonna 2010.

”Kliinisiin ­hoitokäytäntöihin ei näistä tuloksista voi suosituksia tehdä.”

Timo Partonen

– Olemme Suomen metsäisimmän metsän keskellä, Pajunen kertoo.

Metsäisin metsä tarkoittaa eniten puukuutioita neliökilometrillä – ja Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan se sijaitsee täällä. Kuuset ovat täällä valtalajina, ja ne ovat paksuja ja korkeita.

Täällä terveysmetsä tarkoittaa toimintamallia, jossa lääkäri tai hoitaja kirjoittaa potilaalle lähetteen metsäryhmään. Lähetteen saaneista kootaan ryhmä, joka käy metsässä yhdessä 7–8 kertaa.

– Mitään tiettyjä diagnooseja ei ole määritelty. Sipoon terveyskeskuksessa arvioidaan, keitä metsä voisi auttaa. Potilailla täytyy olla riittävä psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kunto hyötyäkseen metsäkävelyistä.

Luontoyhteys syvenee

Toiminta alkoi vuonna 2014. Sekä potilaat että hoitajat ja lääkärit ovat arvioineet toiminnan olevan hyödyllistä, joten metsäretkiä on päätetty jatkaa alkuperäisen, vuonna 2016 päättyneen hankkeen jälkeenkin.

– Ryhmät ovat olleet potilaiden keskuudessa pidettyjä, Pajunen kertoo.

Ryhmä kulkee joka kerran eri reitin. Metsässä luontoyhteys syvenee. Luonnossa tulee usein liikuttua monipuolisesti huomaamatta. Metsäretkillä tavoitellaan rauhoittumista, mielialan kohentumista ja stressin vähenemistä.

Kaupungistumisen myötä suhde luontoon on muuttunut etäisemmäksi kuin ennen. Moni tarvitsee nykyään apua, että metsään tulisi lähdetyksi. Hiljattain Pajunen on alkanut viedä metsään myös nuorisoryhmiä. Monet yläkouluikäisistä osallistujista ovat lastensuojelun asiakkaita. Sipoon sosiaalitoimi valitsee osallistujat.

– Näissä ryhmissä pyritään nuorten hyvinvoinnin tukemiseen. Luonnosta etsitään niin rauhaa kuin seikkailuakin.

Suosi lähimetsää

Pajunen suosittelee metsäretkiä kaikille periaatteella lähelle ja usein. Jotta metsään tulisi lähdettyä säännöllisesti, kannattaa suosia lähimetsää.

– Ei metsän tarvitse olla syvä ja sankka, vaan läheinen puisto tai merenrantakin käy hyvin. Hyvät varusteet helpottavat metsäretkeilyä, mutta varustautumisesta ei kannata tehdä kynnystä metsään lähdölle.

Pajuselle itselleen metsä on inspiraation ja onnellisuuden lähde.

– Nuorena biologina kaipasin tuntureille. Tällä hetkellä mieliluontoni on metsä.

Tutkimustieto on vielä puutteellista

Tieteellinen tutkimus metsien terveysvaikutuksista sai vauhtia 1990-luvun lopulla Japanissa. 2000-luvun aikana tutkimusta on alettu tehdä myös länsimaissa. Uusista tutkimustuloksista uutisoidaan taajaan.

”Ryhmät ovat olleet potilaiden ­keskuudessa pidettyjä.”

Adela Pajunen

Tällä hetkellä Suomessa tutkitaan esimerkiksi mikrobien vaikutusta. THL:n tutkimuksessa kaupunkikoteihin viedään mattoja, joihin on laboratoriossa lisätty metsämaan monipuolista mikrobistoa. Sisätilojen mikrobistoa mitataan kuuden kuukauden ajan. Tutkijat selvittävät, tukevatko mikrobit lasten immuunijärjestelmän kehittymistä.

Tampereen yliopistossa on vastikään tutkittu kaupunkilaisia koehenkilöitä, jotka ovat hieroneet käsiinsä maaperäistä pulveria kolmesti päivässä kahden viikon ajan. Koehenkilöitä ohjeistettiin pesemään kätensä ilman saippuaa. Uloste- ja verinäytteet osoittivat, että kahden viikon altistus mikrobeille paransi mikrobiston monimuotoisuutta. Jatkotutkimuksin selvitettäväksi jäi, voidaanko mikrobiston monipuolistamisella ehkäistä immuunisairauksia.

Vaikutukset vähäisiä

THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen selvitti, millaisia tutkimuksia metsien terveysvaikutuksista löytyy PubMed-tietokannasta. Eniten on tutkittu sitä, vähentääkö luonnossa oleilu stressiä.

– Tästä aiheesta löytyy jo systemaattisia katsauksia, Partonen kertoo.

Tutkimusten mukaan selkein vaikutus luonnolla on verenpaineeseen ja sydämen sykkeeseen. Luonnossa oleskelleilla oli kolme elohopeamillimetriä matalampi systolinen ja yhden elohopeamillimetrin matalampi diastolinen verenpaine. Syke laski luonnossa kolme lyöntiä matalammaksi minuutissa.

– Kovin isoja nämä vaikutukset eivät ole. Kliinisiin hoitokäytäntöihin ei näistä tuloksista voi suosituksia tehdä.

Älä odota liikoja

Partonen toteaa, että tutkimusasetelmat eivät tavallisesti ole olleet satunnaistettuja. Toinen heikkous on se, että useimmat tutkimukset ovat olleet lyhytkestoisia. Ei tiedetä, miten pitkään vaikutus säilyy.

THL tekee yhdessä Sipoon terveyskeskuksen kanssa tällä hetkellä tutkimusta, jossa verrataan ryhmiä, joista toisen jäsenet menevät metsään, toiset harrastavat yhtä raskasta liikuntaa muilla keinoin.

– Osallistujilta kysytään muun muassa vaikutusta positiiviseen mielenterveyteen.

Tutkimukset eivät kerro, mistä luonnon positiiviset vaikutukset terveyteen johtuvat. On spekuloitu, että taustalla olisi esimerkiksi se, että luonnossa huomiokyky kohdistuu pois stressaavista asioista. Partonen pohtii, että samanlaisia vaikutuksia on hyvillä yöunilla.

Hän summaa, että tähänastiset tutkimustulokset ovat puutteellisia.

– Asiaa on syytä tutkia, mutta luonnosta ei pidä odottaa liikoja.

Lähteet: Dr Qing Li: Shinrin-yoku. Japanilaisen metsäkylvyn salaisuudet; Marko Leppänen, Adela Pajunen: Terveysmetsä. Tunnista ja koe elvyttävä luonto.

Kuuntele lisää Adela Pajusen ajatuksia podcastista.

Lisää aiheesta

Pisimpään työttömänä olleet käyttävät vähiten terveyskeskuksen palveluja
Lisätietoa kaivataan muovien terveys- ja ympäristövaikutuksista
Uutta tietoa makuu- ja pystyasennon hemodynamiikasta arvioituna ei-kajoavilla menetelmillä

Kirjoittajat
Hertta Vierula

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Apulaisoikeuskansleri: Kotisairaanhoito toteutettava lääkärin määräysten mukaan

Kantelijan isän kotisairaanhoito ei ollut toteutunut kaikilta osin lääkärin määräämällä tavalla, toteaa apulaisoikeuskansleri.

Ajassa
Pakolliset turvaominaisuudet tulevat reseptilääkkeiden pakkauksiin

Turvaominaisuuksien tulee olla pakkauksissa helmikuussa 2019.

Ajassa
Apulaisoikeuskansleri: Kotisairaanhoito toteutettava lääkärin määräysten mukaan

Kantelijan isän kotisairaanhoito ei ollut toteutunut kaikilta osin lääkärin määräämällä tavalla, toteaa apulaisoikeuskansleri.

Tieteessä
Nenän sivuonteloleikkausten määrässä suuria alueellisia eroja

Lääkärien määrä kunnassa vaikutti leikkausten määrään, kertoo tuore tutkimus.

Ajassa
Tartuntatautilakia halutaan selkiyttää

Hoitohenkilöstön rokotuksia koskevia kohtia on tulkittu monin eri tavoin.

Ajassa
Kelan psykoterapiakilpailutus poiki valituksen markkinaoikeuteen

Moni kokenut psykoterapeutti putosi vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutuksessa.

Ajassa
Synnytystoiminta Oulaskankaan sairaalassa saattaa loppua jo tänä vuonna

Valvira arvioi sairaalan mahdollisuuksia jatkaa synnytystoimintaa.

Tieteessä
Haimasyövän hoidossa eroja sairaanhoitopiirien välillä Suomessa

Tutkimustulokset puoltavat haimaleikkausten keskittämistä yksiköihin, joissa leikkausmäärä on suuri.