Käsitykset epilepsian luonteesta muuttuvat
Turun yliopiston TACOE-tutkimusryhmällä on ainutlaatuinen aineisto lapsena epilepsiaan sairastuneita, joita on seurattu puolen vuosisadan ajan.
TACOE-ryhmä selvittää niitä tekijöitä, jotka ennustavat lapsena tai nuorena aikuisena epilepsiaan sairastuneiden aivojen ennenaikaista vanhenemista tai suojaavat aivoja. Aikanaan Turun yliopistollisesta keskussairaalapiiristä koottu aineisto on ainutlaatuinen: 0–15-vuotiaana epilepsiaan sairastuneita on seurattu säännöllisesti vuoteen 2012 puolen vuosisadan ajan, keskimäärin 56 vuoden ikään saakka. Tutkimukseen osallistui 103 henkilöä viimeisessä seurannassa.
Tutkimusryhmää johtava professori Matti Sillanpää toteaa, että näin pitkään jatkunut etenevä seurantatutkimus on ainoa laatuaan maailmassa.
– Viisi vuotta sitten näille henkilöille tehtiin tarkkoja tutkimuksia, jotka koskivat yleistä terveydentilaa, aivojen rakennetta ja aivotoimintoja. Tällöin saatiin arvokasta tietoa aivojen rakenteellisista ja toiminnallisista muutoksista lapsena epilepsiaan sairastuneilla ja heille aikanaan valituilla verrokkihenkilöillä. Saadut tiedot antoivat aiheen selvittää, lisääntyvätkö muutokset edelleen iän lisääntyessä, hän kertoo.
Aivojen muutoksia ennustavia tekijöitä selvitetään
Aivojen oletetaan vanhenevan ja kognitiivisten häiriöiden lisääntyvän keskimääräistä nopeammin, jos henkilö on lapsena sairastunut epilepsiaan.
Nyt alkavassa tutkimusosiossa on tarkoitus selvittää, onko tutkittavilla havaittavissa uusia, aivojen muutoksia ennustavia tekijöitä, osoittavatko aivojen toistetut kuvantamistutkimukset aiemmin havaittujen muutosten lisääntymistä ja onko aivojen kognitiivisissa toiminnoissa tapahtunut heikentymistä.
Tutkijat ovat kiinnostuneita myös siitä, onko tutkittavilla keski-ikäisillä aikuisilla sellaisia aivojen toimintoihin vaikuttavia tekijöitä, joihin voitaisiin vaikuttaa ennaltaehkäisevästi ennen vanhusikää seurantatutkimuksen perusteella.
Näihin tutkimuskysymyksiin haetaan vastauksia tutkimalla uudelleen aivojen rakennetta, toimintaa ja niiden muutoksia 5–6 vuoden jälkeen. Nyt 54–71-vuotiailta tutkittavilta seurataan aivojen kuvantamistutkimuksissa erityisesti beeta-amyloidiaineen kerääntymistä aivoihin.
Tämä tutkimusprojekti tulee muuttamaan käsityksiä epilepsian luonteesta osoittamalla aivojen vanhenemisen ja kognitiivisten toimintojen heikentyvän luonteen ja tunnistamalla näitä muutoksia ennakoivia tekijöitä.
– Luotettavien vastausten saaminen näihin kysymyksin on mahdollista vain TACOE-projektin tyyppisessä, erityisen pitkään seuratussa tutkimusasetelmassa. Seuraamme lapsena epilepsian saaneiden elämänkaarta myöhäiseen aikuisuuteen ja kirjaamme suunnitelmallisesti heidän epilepsiansa kulkua, elämäntyyliä ja selviytymistään sosiaalisessa ympäristössä, kuvaa Sillanpää.
Kuva: Panthermedia