Kasvomaskien ja hengityssuojaimien käyttö iso ongelma huonokuuloisille
Lievästikin alentunut kuulo estää kuullun ymmärtämisen oikein käytettäessä kirurgisia kasvomaskeja tai hengityssuojaimia.
Koronaepidemia on tuonut huonokuuloisille ongelmia kasvomaskien käyttämisessä. Huonokuuloiset tukeutuvat aina huulilta lukuun, olipa heillä kuulokojeet tai ei.
– Huonokuuloiset myös käyttävät näköä apuna ilmeiden ja eleiden tulkinnassa, kertoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Elina Rytsölä. Hän toimi pitkään Kuuloliiton ylilääkärinä.
Lievästikin alentunut kuulo estää kuullun ymmärtämisen oikein, jos käytössä on kirurginen kasvomaski tai hengityssuojain.
Rytsölä kertoo, että vaikeasti huonokuuloisella kuulokoje vahvistaa kuuloa, mutta se ei tuo äänenvoimakkuutta edes normaalille tasolle.
– Huonokuuloinen ihminen tarvitsee aina näkökontaktin puhujaan.
Huonokuuloiset lapset eivät saa kontaktia
Erityisesti huonokuuloiset lapset kohtaavat suuren pulman, koska eivät saa suusuojia käyttäviin aikuisiin kontaktia.
Rytsölä kuvaa, että ikkunattomien maskien käyttö vaikuttaa kuulovammaisten lasten kielelliseen ja tunne-elämän kehittymiseen.
– Lapset lukevat huulien lisäksi kasvojen ilmeet. Kuulon ja näön viestien pitää olla yhteneväiset, jotta lauseen sanoma tulee oikeaksi. Yhdysvalloissa lastenlääkärit ovat käynnistäneet asiasta kampanjan.
Rytsölän mukaan ikkunallinen suusuoja olisi huonokuuloisille sopiva, mutta tällä hetkellä niitä ei saa Suomesta. Kuuloliitto on teettänyt visiireitä, jotka ovat huonokuuloisille nyt paras vaihtoehto.
