1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kasvomaskien ja hengityssuojaimien käyttö iso ongelma huonokuuloisille
Ajan­kohtai­sta

Kasvomaskien ja hengityssuojaimien käyttö iso ongelma huonokuuloisille

Lievästikin alentunut kuulo estää kuullun ymmärtämisen oikein käytettäessä kirurgisia kasvomaskeja tai hengityssuojaimia.

Kasvomaskien ja hengityssuojaimien käyttö iso ongelma huonokuuloisille Kuva 1 / 1 Kuva: Panthermedia

Koronaepidemia on tuonut huonokuuloisille ongelmia kasvomaskien käyttämisessä. Huonokuuloiset tukeutuvat aina huulilta lukuun, olipa heillä kuulokojeet tai ei.

– Huonokuuloiset myös käyttävät näköä apuna ilmeiden ja eleiden tulkinnassa, kertoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Elina Rytsölä. Hän toimi pitkään Kuuloliiton ylilääkärinä.

Lievästikin alentunut kuulo estää kuullun ymmärtämisen oikein, jos käytössä on kirurginen kasvomaski tai hengityssuojain.

Rytsölä kertoo, että vaikeasti huonokuuloisella kuulokoje vahvistaa kuuloa, mutta se ei tuo äänenvoimakkuutta edes normaalille tasolle.

– Huonokuuloinen ihminen tarvitsee aina näkökontaktin puhujaan.

Huonokuuloiset lapset eivät saa kontaktia

Erityisesti huonokuuloiset lapset kohtaavat suuren pulman, koska eivät saa suusuojia käyttäviin aikuisiin kontaktia.

Rytsölä kuvaa, että ikkunattomien maskien käyttö vaikuttaa kuulovammaisten lasten kielelliseen ja tunne-elämän kehittymiseen.

Lue myös

– Lapset lukevat huulien lisäksi kasvojen ilmeet. Kuulon ja näön viestien pitää olla yhteneväiset, jotta lauseen sanoma tulee oikeaksi. Yhdysvalloissa lastenlääkärit ovat käynnistäneet asiasta kampanjan.

Rytsölän mukaan ikkunallinen suusuoja olisi huonokuuloisille sopiva, mutta tällä hetkellä niitä ei saa Suomesta. Kuuloliitto on teettänyt visiireitä, jotka ovat huonokuuloisille nyt paras vaihtoehto.

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
THL:n Markku Tervahauta: On lääketieteen asiantuntijoiden tehtävä arvioida rokottamista, ei poliitikkojen

Tervahauta pitää hyvin epäasiallisena sitä, että epämääräisistä hallituslähteistä käsin maalitetaan julkisesti yhtä ihmistä.

Ajassa
Suomessa tutkituista näytteistä ei ole löydetty omikron-varianttia

Kaksi näytettä on tutkittu - toinen osoittautui sekvensoinnissa delta-variantiksi, toinen näyte tutkitaan vielä uudestaan, koska näytteen virusmäärä oli vähäinen.

Tieteessä
Neuroborrelioosin oireet, diagnostiikka ja hoito

Tauti oireilee useimmiten perifeeristen hermojen ja aivokalvojen tulehduksena.

Kommentti
Virheistä ei saa enää oppia kuin ennen

Potilasasiakirjojen tarkastusoikeus on elinehto hoitavan lääkärin ammatilliselle kehittymiselle, kirjoittaa Saku Pelttari.

Ajassa
Tämän vuoksi 50 koronapotilasta teho-osastoilla on tärkeä raja

Koronapotilaiden tehohoidon kansallista koordinointia johtava Matti Reinikainen kertoo tehohoidon tilanteesta.

Tieteessä
Sopivassa koronapotilaassa virus muuntuu

Muunnosten kehittymiseen ei tarvita vajaarokotettujen mannerta, vaan yksikin potilas voi riittää.