"Katoaminen" ei käy lääkehävikin selitykseksi
Valpas ja luotettava henkilökunta on avainasemassa lääkehävikin ehkäisemisessä ja yleisen turvallisuuden edistämisessä, sanoo Helsingin terveyskeskuksen turvallisuuspäällikkö Aaro Toivonen.
Lääkkeiden hävikkiä seurataan Helsingin terveyskeskuksessa aiempaa tarkemmin. Turvallisuuspäällikkö Aaro Toivonen kertoo, että vielä pari vuotta sitten lääkehävikkitapaukset näyttivät yhä lisääntyvän, kunnes asiaan puututtiin voimakkaasti.
– Materia ei katoa, joten katoamista ei hyväksytty lääkehävikin selitykseksi lainkaan.
Selityksiä katoamisiin haettiin turvallisuuspäällikön, sairaala-apteekin, henkilökunnan ja joskus huumepoliisinkin kanssa. Nyt Helsingissä noudatetaan nollatoleranssia: henkilökunnalla ei ole lupa ottaa potilaskäyttöön tarkoitetusta lääkekaapista omaan käyttöönsä edes ibuprofeiinia.
– Ryhtiliike onkin parantanut tilannetta, mutta tarkkaavaisuutta tarvitaan edelleen joka päivä.
Kokenut henkilökunta ratkaisun avain
Toivosen mukaan lääkehävikin ehkäisemisessä ratkaisevia tekijöitä ovat lääkkeiden säilyttäminen ja pysyvän, luotettavan henkilökunnan saatavuus.
– Kokenut osastonhoitaja huomaa hyvin nopeasti, paljonko lääkkeitä tietyllä potilasprofiililla pitäisi milläkin aikavälillä kulua.
Toivonen korostaa lähiesimiestyön merkitystä.
– Lähiesimiehet luovat työyhteisön toiminta- ja turvallisuuskulttuuria. Heidät tulisi kouluttaa seuraamaan, miten työntekijöillä menee ja miten he voivat. Lääkehävikki, jos sellaista pääsee tapahtumaan, on traumaattinen tilanne koko työyhteisölle pitkän aikaa.
Toivonen korostaa, että lääkkeiden vieminen työpaikalta on harvoin itsenäinen ilmiö.
– Siihen voi liittyä kiristystä, velkoja tai muita oman elämän solmuja. Lääkkeiden viemiseen syyllistyvä täytyy tietysti saada kiinni ja teoista seurata juridisia sanktioita. Myös potilasturvasta on huolehdittava. Mutta tällainen ihminen tarvitsee myös apua.
Tie apteekin takaovellekin neuvotaan
Muuta kuin lääkkeitä vievät yleensä sairaalan ulkopuoliset ihmiset. Usein heilläkin on kuitenkin jokin yhteys sairaalaan, kertoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin suojelupäällikkö Henrik Jalo.
– He huomaavat, että sairaalassa voi liikkua aika vapaasti ja että tie apteekin takaovellekin neuvotaan, jos sitä osaa kysyä.
Pitkäkyntisten matkaan saattaa tarttua lähes mitä tahansa videotykeistä valvontakameroihin ja kännyköistä kanttiinin sämpylöihin.
TYKS:ssa taistellaan varkaita vastaan lukituksen ja valvontakameroiden voimin. Lisäksi laitteita on kiinnitetty kettingillä rakenteisiin. Kaikesta huolimatta vorot ovat vieneet jopa valvontakameroita.
– Niitä vie ilmeisen omalaatuinen porukka. Ehkä he haluavat näyttää, kuin helppoa on aiheuttaa turvajärjestelyille häiriötä, Jalo toteaa.
Turvallisuuden illuusio
– Kulunvalvontaa, lukituksia ja kameravalvontaa on vahvistettu viime vuosina erittäin paljon, Toivonen kertoo Helsingin tilanteesta.
Toivosen mukaan omaisuusrikokset ovat kiusallisia luodessaan yleistä turvattomuutta. Toisaalta turvatekniikka saattaa luoda turvallisuuden illuusion.
– On surullista, että turvatekniikkaan joudutaan käyttämään miljoonakaupalla terveydenhuollon varoja. Tekniikasta huolimatta henkilöstön on oltava valppaana, sillä mikään ei korvaa havainnoivaa henkilökuntaa.
Jalo arvioi, että kaikista turvatoimenpiteistä huolimatta vain pieni osa sairaalavarkaista jää kiinni.
– Mutta jos jotain suurta tapahtuisi, siitä tiedettäisiin ja asia tutkittaisiin perinpohjaisesti.
– Strategisesti varkaudet eivät kuitenkaan ole suuri ongelma, vaan ykkösasia on henkilöturvallisuus, Toivonen painottaa.
Sirpa Kulonen
Kuva: Ruzanna Arutyunyan / Pixmac