Käypä hoito sai lattiatason vinkkejä
Teksteihin kaivataan lauseita selittämään hoidon perusteet potilaalle. Entä mitä tehdään, jos suositusta on mahdoton seurata?
Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suositusten juhlaseminaari pohti torstaina suositusten asemaa ja tulevaisuutta. Suosituksia on 25 vuoden aikana laadittu 105, ja työhön on osallistunut yli 800 kirjoittajaa.
Seminaari totesi suositusten ohjanneen suomalaista terveydenhuoltoa oikeaan suuntaan. Niistä on tullut hoidon ydin.
Keravan terveyskeskuksen johtava ylilääkäri Petja Orre arvioi suositusten riittävän jo jopa lääketieteen opintojen kliinisten kokeiden läpäisemiseen. Suosituksen ohjaavat merkittäviä yhteiskunnallisia päätöksiä ja arjen palveluvalikoimaa.
Seuraavaksi kaivataan vahvempaa potilaskulmaa jaa potilaan osallistamista.
– Suositusten arvo ei heikkenisi, jos niissä avattaisiin potilaan ymmärtämällä kielellä, miten suosituksiin on päädytty. Näin hoitopäätöksiä olisi helpompi perustella potilaalle, Orre sanoi.
Arkirealismiin kuuluisi myös huomioida mahdollisuus, että suosituksen toteuttaminen on mahdotonta.
Osa tätä ovat kustannukset.
– Edessä saattaa olla potilaita, joille suosituksen noudattaminen maksaa liikaa. Tai neljää lääkettä syövä potilas, joka ilmoittaa, että yhden hän voisi lisätä mutta ei kahta. Mitä silloin tehdään?
Huolissaan Orre on siitä, että suosituksista puuttuu hoitajien näkökulma, vaikka he tekevät hoidonarvioita.
– Otetaan tilanne, jossa kokenut hoitaja on lukenut suosituksen 15 vuotta sitten ja nuori lääkäri juuri äsken päivitetyn version. Potilaalle ei ole yhdentekevää, kumman mukaan mennään.
Onko suositus realistinen?
Terveyskeskuslääkäri Ilona Mikkola Rovaniemeltä nosti myös esiin suositusten suhteen käytäntöön.
– Suosituksiin kirjattuja seurantavälejä on esimerkiksi paikoin mahdoton toteuttaa, hän sanoi.
Käyvän hoidon päätoimittajan Jorma Komulaisen mukaan osaan toiveista ollaan vastaamassa. Potilaan osallistamisen huomioonottamiseen ollaan hakemassa keinoja ja rahoitusta. Lisäksi Itä-Suomen yliopistossa selvitetään kansainvälisiä kokemuksia kustannusvaikuttavuuden huomioinnista suosituksissa.
– Tarkoitus on saada ehdotus, miten kustannusvaikuttavuutta olisi suosituksissa järkevintä Suomessa toteuttaa.
