Hallituksen kehysriihen päätös leikata valtionosuuksia uhkaa kuntien terveydenhuoltoa. Noin 1 300 asukkaan keskipohjalaista Halsuan kuntaa päätös kirpaisee ilkeästi.

- Meiltä häviää omasta kunnasta todennäköisesti sekä lääkärin vastaanotto että hammashoito. Ne on pakko keskittää muualle, sanoo kunnanjohtaja Kalevi Lindfors.

Halsuan ja naapurikuntien perusterveydenhuollosta vastaa peruspalveluliikelaitos JYTA. Sen omistajaohjauksen johtoryhmä aikoo ehdottaa tuntuvia leikkauksia kehysriihen päätösten takia.

Halsuan lääkärinvastaanoton ja hammashoidon johtoryhmä siirtäisi naapurikuntaan Veteliin. Myös Halsuan ja kolmen muun kunnan neuvolatoiminnan yhdistämistä Veteliin pohditaan.

- Virkamiehinä emme enää voi tehdä muuta kuin esittää tällaista rajua leikkausta. On sitten luottamushenkilöiden hanskassa, mitä he tekevät, mutta minä tiedän, että rahat eivät enää riitä, Lindfors sanoo.

Hän on huolissaan etenkin vanhuksista.

- Kunnan omalle lääkärinvastaanotolle on ollut turvallista ja helppoa tulla vaikka naapurin kyydissä. Kun lääkäriin pitää lähteä 40 kilometrin päähän, asioita voi jäädä hoitamatta ja sitten niitä hoidetaan pillit soiden.

Tornio varjelee perusterveydenhuoltoa

Tornion kaupunginjohtajan Raimo Ronkaisen mukaan valtionosuuksien leikkauksia ei ensi kädessä kohdisteta terveydenhuoltoon, vaan vähennyksiä pyritään etsimään muualta.

- Meillä on usean vuoden ajan satsattu kovasti perusterveydenhuollon parantamiseen, ja Tornion lääkäritilanne näyttää nyt varsin hyvältä. Kun muistaa, kuinka toivoton tilanne täällä oli 2000-luvun alussa, niin ei tätä mielellään nyt lähtisi purkamaan.

Torniossa on sekä panostettu lääkärien rekrytointiin että peruskorjattu terveyskeskus.

Ronkaisen mukaan terveydenhuollon menoja kasvattavat toisaalta esimerkiksi erikoissairaanhoidon kustannukset, joihin kaupunki ei pysty suoraan vaikuttamaan. Ensi vuoden alusta myös ensihoidon kustannukset kaksinkertaistuvat.

- Tiukoilla ollaan, mutta optimistisesti voi ajatella, että kasvua ja lisää verotuloja saataisiin elinkeinoelämän puolelta. Mikään ei tietenkään takaa sitä.

Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson ei ennen pääsiäistä vielä halunnut arvioida kehysriihen päätösten vaikutuksia.

- Käytettävissä oleva rahoitus pienenee, ja siihen pitää etsiä sopeuttavat toimet. Mitä ne ovat, sitä ei pysty vielä sanomaan.

Onko leikkauksia mahdollista kohdistaa muualle kuin sosiaali- ja terveystoimeen ja opetukseen?

- Ne ovat neljä viidesosaa kaupungin budjetista, joten suurimmat euromääräiset kohtaantumisetkin tulevat sinne.