1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kesä ei tuonut lääkettä koronaan
Ajan­kohtai­sta

Kesä ei tuonut lääkettä koronaan

Diagnostiikka ja jäljitys toimivat ripeämmin kuin epidemian alussa.

Kesä ei tuonut lääkettä koronaan Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Kesä ei ole tuonut läpimurtoa koronan lääkehoitoon. Keväällä toiveita asetettiin malarian hoidossa käytettyyn hydroksiklorokiiniin. Tutkimustieto ei kuitenkaan tue sen käyttöä koronapotilaiden hoidossa.

– Useamman tutkimuksen perusteella näyttää siltä, ettei hydroksiklorokiinilla ole hoidossa mitään asemaa, toteaa infektiolääkäri Veli-Jukka Anttila HUS:sta.

Suomi on mukana WHO:n Solidarity-koronalääketutkimuksessa, jossa yhtenä tutkimushaarana on remdesiviiri.

– Remdesiviiristä on tullut tutkimus, jossa sillä näyttäisi olevan tehoa viiden tai kymmenen päivän hoidossa, mutta ei sekään mikään ihmelääke ole, Anttila toteaa.

Maailmalla on asetettu toiveita myös deksametasoniin, mutta Suomessa sitä ei ole lähdetty toistaiseksi kokeilemaan. Brittitutkimuksessa sitä saaneiden sairaalapotilaiden kuolleisuus oli korkeampi kuin Suomessa sairaalassa hoidettujen koronapotilaiden kuolleisuus.

Tukosriski syytä muistaa

COVID-19:n tiedetään lisäävän tukosriskiä. Suomessa hyytymisen estohoito sairaalapotilailla on ollut käytössä jo maaliskuulta saakka.

– Oman selvityksensä vaatii se, onko myös nuorilla, hyväkuntoisilla ja lieväoireisilla kasvanut tukosriski, Anttila sanoo.

Osa koronapotilaista kärsii pitkäaikaisista oireista. Keuhkokuumemuutosten paraneminen kestää kauan. Lisäksi potilailla on esimerkiksi väsymysoireyhtymän kaltaisia oireita ja voimattomuutta.

– Potilaalta kannattaa kysyä, millainen infektio on kaiken kaikkiaan ollut ja ovatko oireet paranemaan vai pahenemaan päin. On tärkeää miettiä sitäkin, johtuvatko oireet jostain muusta syystä, Anttila toteaa.

Hän kehottaa kollegoja muistamaan trombiriskin myös näiden potilaiden kohdalla, jos vointiin tulee siihen viittaavia muutoksia.

Rokotetutkimuksista on maailmalla saatu varhaisia ensimmäisen ja toisen vaiheen tuloksia.

– Näyttää siltä, että on rokotteita, jotka synnyttävät hyvän immuunivasteen. Alustavien tulosten perusteella rokotteet näyttävät turvallisilta, Anttila sanoo.

Enemmän turvallisuudesta tiedetään isompien kolmannen vaiheen tutkimusten jälkeen. Näitä on käynnissä ainakin Yhdysvalloissa ja Brasiliassa.

Lue myös

Tartuntamäärissä kasvua

Suomessa COVID-19-tapausten määrä oli alimmillaan heinäkuun alussa.

– Nyt näyttää, että pientä kasvua voi olla, Anttila toteaa.

Kun rajoituksista luovutaan, tautitapausten määrä todennäköisesti lisääntyy.

Anttila on huolissaan siitä, miten terveydenhuollon normaali toiminta sujuu, jos tartuntoja tulee paljon.

– Meidän pitäisi pystyä pitämään yllä normaali tuotanto, niin että saadaan tehtyä muun muassa syöpä- ja muut potilaille tarpeelliset leikkaukset ja hoidettua COVID-19-potilaat siinä rinnalla.

Kevääseen verrattuna tilanne on kuitenkin parempi, sillä testauskapasiteetti riittää paremmin ja tartuntojen jäljitystoiminta on käynnissä.

– Diagnostiikka toimii nopeasti: pikatestillä tulos saadaan muutamassa tunnissa ja muutenkin noin vuorokaudessa.

Kirjoittajat
Anne Seppänen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Kuvat menevät Kantaan vasta osassa maata

Kattava arkistointi tuo käyttöön vertailukuvat ja auttaa välttämään turhia tutkimuksia.

Kolumni
Infektiolääkärin uudenvuodentoive

Saan rokotteen ja uskon, että se on mahdollisuus lopettaa pandemia, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Uutta koronavirusmuunnosta löydetty Helsingissä yli 20 ihmiseltä

– Nykyiset tartuntaketjut ovat selvillä, sanoo johtava asiantuntija Niina Ikonen THL:stä.

Ajassa
Maud Kuistilan palkinto Kaisu Pitkälälle

Vuoden 2021 Maud Kuistilan palkinnon saa tänään Helsingin yliopiston yleislääketieteen professori Kaisu Pitkälä.

Ajassa
Valvira ja aluehallintovirastot määrittelivät sote-valvonnan painopisteet

Valvontaviranomaisten työ painottuu tänä vuonna vanhuspalveluihin, hoitoon pääsyyn perusterveydenhuollossa, lastensuojelun sijaishuoltoon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

Tieteessä
Tyypin 2 diabeteksen hoitoa tehostetaan yksilöllisten tavoitteiden mukaan

Korkeampi HbA1c-taso ja korkeampi ikä lisäsivät insuliinihoidon aloittamisen todennäköisyyttä.