Markku Mäkijärvi aikoo palata nyt lähtöruutuun
40 vuotta Husin lääkärinä työskennellyt konkari pitää koronapandemiaa uransa merkittävimpänä kokemuksena.
Husin johtajaylilääkärin virasta juuri eläkkeelle jäänyt Markku Mäkijärvi aikoo nyt palata omassa lääkäriydessään tietyllä tavalla lähtöruutuun. Lääkärintakki päällä auttamaan potilaita omalla kardiologian alan osaamisellaan.
– Lääkärijohtajan työ jää seuraajille, mutta peruslääkäriys ei vielä katoa. Pidän edelleen pienimuotoista vastaanottoa, ja puen kerran viikossa kunnioituksella ylleni valkoisen takin, hän kertoo.
– Olen kiitollinen, että se on vielä mahdollista. Koen sen hyvin merkitykselliseksi ja palkitsevaksi.
Mäkijärvellä on takanaan reilut 40 vuotta Husin, tai alkujaan Hyksin, palkkalistoilla. Lisäksi hän on työskennellyt lyhyet jaksot Saksassa ja Kuopiossa. Vuodesta 2011, yhteensä 15 vuotta, hän työskenteli Husin johtajaylilääkärinä.
– Nuorena opiskelijana toivoin, että jos Hyksiin ikinä pääsisin töihin. Niin siinä sitten kävi ja monenlaista mielenkiintoista matkan varrelle osui.
Sukupolvemme talvisota
Mäkijärvi nimeää koronapandemian uransa merkittävimmäksi kokemukseksi.
Keväällä 2020, kun korona levisi myös Suomeen, Husin silloinen toimitusjohtaja Juha Tuominen delegoi johtajaylilääkäri Mäkijärvelle käytännössä toimitusjohtajan valtuudet.
– Sitten piti vain hoitaa homma. Porukallahan sitä tehtiin. Käytännössä se savotta kesti 2,5 vuotta. Se oli aikamoinen kokemus. Varsinkin kevät 2020 oli hyvin paineistettua ja stressaavaa aikaa, kun pelkoakin oli paljon ilmassa niin henkilöstössä, potilaissa, kansalaisissa kuin päättäjissä, Mäkijärvi muistelee.
Korona teki kaikesta vaikeampaa, mutta samalla myös helpompaa, kun kaikki pelasivat samaan maaliin, eikä kukaan takertunut pikkuasioihin.
– Kaikki eivät pidä sotavertauksista, mutta korona oli meidän sukupolvemme talvisota. Siinä oli hyvin paljon samoja piirteitä: ylivoimaiselta tuntuva vihollinen, jota vastaan puolustauduimme kaikki yhdessä, ja onnistuimme.
Myös korona-ajan huolenpito työtovereista ja muista lähimmäisistä on jäänyt Mäkijärven mieleen.
– En ole nähnyt semmoista urallani ennen sitä tai sen jälkeen, hän sanoo.
Puolivälin koronalinja
Suomessa korona-ajan toimintalinja oli jotain Ruotsin ja Uuden Seelannin puolivälistä.
– Suomessa ei selvästikään ollut valmiutta siihen, että annetaan mennä läpi ja katsotaan miten käy. Missään vaiheessa siitä ei tietojeni mukaan keskusteltu vakavasti. Myöskään toisesta ääripäästä, eli rajojen sulkemisesta Uuden Seelannin tapaan ei keskusteltu vakavasti.
Mäkijärvi arvioi, että Suomi pärjäsi eri mittareiden mukaan aika hyvin.
– Hintansa sillä kuitenkin oli: jotkut ihmisryhmät ja asiat kärsivät enemmän tai vähemmän, hän pohtii.
Tauti oli joka tapauksessa kova. Etenkin koronan ensimmäinen virusmuunnos meni suoraan keuhkoihin ja aiheutti vakavan keuhkotulehduksen, joka oli hengenvaarallinen nuorillekin ihmisille. Myöhemmät virusmuunnokset olivat lievempiä, mutta omat ongelmansa aiheutti helposti tarttunut omikron-muunnos keväällä 2022 ja samaan aikaan lähes poistetut koronarajoitukset.
– Se oli hankala yhdistelmä.
Huikea lääketieteen kehitys
Mäkijärvi ehti uransa aikana nähdä lääketieteen huikean kehityksen 1970-luvun opiskeluajoilta tähän päivään.
– Erilaiset lääkkeet, tutkimus- ja hoitotoimenpiteet ja kuvantamismahdollisuudet ovat tänä päivänä käsittämättömän hyvät. Ne auttavat paljon diagnostiikassa ja hoidossa. Ei niistä osannut edes uneksia opiskeluaikana, hän sanoo.
Myös terveydenhuollossa on muutoksia piisannut. Samoihin aikoihin, kun Mäkijärvi aloitti johtajaylilääkärinä vuonna 2011, tuli voimaan terveydenhuoltolain uudistus. Sen toteuttaminen muutti suomalaista terveydenhuoltoa voimakkaasti.
– Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatiota linjattiin. Keskittämisen alku sattui vuoden 2015 jälkeen, jolloin ensimmäisen kerran kiinnitettiin huomiota siihen, missä mitäkin tutkimuksia ja hoitoja tehdään.
Viimeisiin suuri muutos on ollut sote-uudistus.
– Se on niin iso muutos, että sen kanssa on päästy vasta alkuun. Harvat asiat menevät kerralla maaliin, ei näytä menevän tämäkään, säätöjä ja muutoksia tarvitaan vielä.
Soten talouspaineissa kiinnitetään paljon huomiota euroihin ja säästöihin. Mäkijärven muistuttaa, että sotessa työskentelee erittäin osaavaa ja motivoitunutta väkeä.
– Heille pitäisi antaa mahdollisuus onnistua työssään, eli antaa vähän enemmän vapauksia järjestellä työtään ja keskittyä perustehtävään. Uskon, että sillä tavalla onnistumisen mahdollisuudet tässä uudistuksessa paranevat.
Lääkäristä tuli joukkuepelaaja
Ajat ovat muuttuneet, ja se on muuttanut myös lääkäriyttä. Lääkäristä on tullut enemmän joukkuepelaaja ja ryhmän johtaja.
– Nykyään vaaditaan niin monipuolista osaamista, ettei yhden ihmisen ole mahdollista hallita kaikkea, eikä se ole tavoiteltavaakaan. Työ on tiimityötä, se vaatii usean erikoisalan osaamista ja moniammatillisuutta.
Seuraavaksi käsillä olevat muutokset liittynevät digitaalisuuteen ja tekoälyyn. Mäkijärvi arvelee, että tämä on jo alkanut muuttaa lääkärien toimenkuvia ja koko palvelukonseptia.
