Tupakoimattomuus, kohtuullinen alkoholinkäyttö, painon hallinta ja matala kolesterolitaso keski-iässä pidentävät elinikää ja parantavat vanhuusiän elämänlaatua, selviää väitöstutkimuksesta.

LL Arto Strandbergin väitöskirja osoittaa, että valtimosairauksien riskitekijöillä on keski-iässä ja myöhemminkin merkittävä vaikutus vanhuusiän elämänlaatuun. Tupakoimattomuus, kohtuullinen alkoholinkäyttö, painon hallinta sekä matala kolesterolitaso keski-iässä pidensivät elinikää ja paransivat merkittävästi vanhuusiän elämänlaatua, erityisesti fyysistä toimintakykyä, mutta usein myös psyykkistä hyvinvointia.

– Terveellisillä elintavoilla voidaan lisätä laadukkaampia ja itsenäisempiä vuosia vanhuusikään. Täyden hyödyn saamiseksi riskitekijöiden tunnistamisen ja hoidon tulisi tapahtua riittävän varhaisessa vaiheessa, keski-iässä tai nuoruudessa. Tieto tulevan vanhuusiän elämänlaadun parantumisesta voi myös osaltaan lisätä yksilön motivaatiota elintapamuutoksiin, Strandberg toteaa.

Väitöskirjan eri osatutkimuksissa selvitettiin varhaisessa keski-iässä tapahtuneen tupakoinnin, alkoholinkäytön, painonmuutoksen sekä kolesterolitason vaikutusta myöhemmän iän elämänlaatuun. Lisäksi verrattiin keski-iässä korkean ja matalan valtimosairauksien riskitekijätason omaavien, mutta muuten terveiden miesten kuolleisuutta ja elämänlaatua, sekä psyykkistä hyvinvointia, erityisesti positiivista elämänasennetta ja onnellisuutta vanhalla iällä.

Aineisto perustuu Helsingin Johtajatutkimukseen, jossa on seurattu 1919–1934 syntyneiden yli 3 000 miehen terveydentilaa 1960-luvulta nykypäiviin saakka.

Tutkijan mukaan tutkimuksen vahvuuksina ovat pitkä seuranta-aika (26-39 vuotta eri osatutkimuksissa), sosioekonomisesti yhtenäinen tutkimusjoukko, sekä laajat lähtövaiheen perustiedot, jotka mahdollistavat sekoittavien tekijöiden huomioimisen tuloksissa.

Strandbergin väitöskirja The Impact of Lifestyle and Cardiovascular Risk Factors in Midlife on the Health-Related Quality of Life among Old Men tarkastetaan Helsingin yliopistossa 9.4.

kuva Pixmac