– Tulos oli meillekin odottamaton. Raskauden kestolla ei havaittu yhteyttä valkoisen aineen kypsyysasteeseen lasketun ajan kohdalla, väitöskirjan tehnyt FM Virva Saunavaara sanoo.

Keskoslapsen syntymäpainolla on suurempi vaikutus aivojen valkoisen aineen kehitykseen kuin sillä, millä raskausviikolla lapsi syntyy. Asia paljastui FM Virva Saunavaaran Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa.

– Tulos oli meillekin odottamaton. Raskauden kestolla ei havaittu yhteyttä valkoisen aineen kypsyysasteeseen lasketun ajan kohdalla, Saunavaara sanoo.

Tutkimukseen otettiin mukaan keskoset, jotka syntyivät ennen 32 raskausviikkoa tai joiden syntymäpaino oli alle 1,501 grammaa, ja joille oli tehty magneettikuvaus lasketunajan kohdalla. Tutkimukseen hyväksyttiin 132 kesäkuun 2004 ja joulukuun 2006 välillä syntynyttä keskosta.

– Tutkimme, mikä on valkoisen aineen kypsyysaste laskettuna aikana. Merkittävimmäksi valkoisen aineen kypsymistekijäksi nousikin se, oliko keskonen syntynyt oikean painoisena suhteessa raskauden kestoon.

Työkaluna magneettikuvauksen erikoistekniikka

Saunavaara tarkasteli tutkittujen keskosvauvojen aivojen valkoisen aineen kypsymistä diffuusiotensorikuvauksella.

– Diffuusiotensorikuvista voidaan laskennallisin keinoin selvittää parametreja, jotka kuvaavat valkoisen aineen mikrorakennetta sekä kypsymiseen liittyviä prosesseja, kuten myelinaatiota ja valkoisen aineen aksonikimppujen eheyttä, järjestyneisyyttä ja yhdensuuntaisuutta, Saunavaara selvittää.

Kasvun ja valkoisen aineen kypsyyden välistä yhteyttä tarkasteltiin sekä kliinisellä mielenkiintoalueisiin perustuvalla tekniikalla että tieteellisesti käytössä olevalla Tract-Based Spatial Statistics -tekniikalla.

Väitöstutkimuksessaan Saunavaara tarkasteli myös analyysin toistettavuutta ja totesi mielenkiintoalueiden määrittämiseen perustuvan tekniikan olevan lasketun ajan iässä melko toistettava.

Seuraava askel myöhemmät vaikutukset

Tutkimus toi uutta tietoa syntymäpainon merkityksestä, mutta herätti samalla jatkokysymyksen, miten tuo vaikuttaa syntymänjälkeiseen kasvuun. Valkoinen aine kun kypsyy vielä syntymänkin jälkeen aina reiluun 20 ikävuoteen saakka.

– Tutkimus on osa Turun yliopistollisen keskussairaalan PIPARI- eli Pienipainoisten riskilasten käyttäytyminen ja toimintakyky imeväisiästä kouluikään –tutkimusprojektia ja tutkimusohjelmassa olevia lapsia seurataan aina kouluikään asti.

Saunavaaran tutkimat lapset alkavat lähestyä kouluikää, mutta jatkotutkimus on haasteellinen.

– Lapsen houkutteleminen magneettikuvaukseen ja kuvaustilanne itsessään voi olla lapselle haastava ja hieman pelottava. Lapsi päättää itse, meneekö hän magneettikuvaan vai ei. Tavoitteenamme on kuitenkin jatkaa tutkimusta eteenpäin.

FM Virva Saunavaaran väitöstutkimus Diffusion tensor imaging as a diagnostic and research tool: A study on preterm infants tarkastetaan 17.1.2014 Turun yliopistossa.

Kuva: Panthermedia