Valvira valmistelee tiukennusta ulkomaalais­taustaisten lääkärien kielitaitovaatimuksiin. Vaikka aihe on herkkä, kielitaidosta pitää uskaltaa puhua.

Tiukennuksen taustalla on palaute terveydenhuollon työnantajilta, työntekijöiltä, potilailta ja omaisilta. Kielitaidon puutteista tulee palautetta myös apteekeista.

- Aika yleisesti katsotaan, ettei nykyään vaadittu kielitaitotaso ole riittävä lääkärin työssä, sanoo lääkintöneuvos Pirjo Pennanen Valvirasta.

- Kommunikaatio ja ymmärtäminen ovat keskeisiä tekijöitä potilasturvallisuudessa. Vaaravyöhykkeellä ollaan, jos potilaat pyytävät hoitajia tulkitsemaan lääkäriltä saamiaan hoito-ohjeita, joita eivät ole ymmärtäneet lainkaan. Potilasasiakirjat on pystyttävä lukemaan, ja lähetteet ja epikriisit pitää voida kirjoittaa niin, että asiat tulevat ymmärretyksi oikein.

Pennanen korostaa, että skaala ulkomaalaistaustaisten lääkärien kielitaidossa on laaja. Osa sekä EU:sta että sen ulkopuolelta tulevista lääkäreistä on esimerkiksi hankkinut paljon kielikoulutusta jo ennen Suomeen tuloa.

- Meillä on loistavia lääkäreitä eri kulttuureista. On erittäin tervetullutta, että Suomeen tulee ammatinharjoittajia muualta, koska meillä on myös potilaita eri kulttuureista ja paljon opittavaa muista terveydenhuoltojärjestelmistä ja tavoista hoitaa potilaita. Kaikkien kielitaito ei kuitenkaan ole riittävä, ja se voi johtaa tiedonkulku- ja vuorovaikutusongelmiin.

Ei vakavia ongelmia

Vakavia ongelmia kielitaidon puutteista ei kuitenkaan ole aiheutunut. Esimerkiksi Valviraan tulevissa kanteluissa kielikysymys ei juuri nouse esiin.

- Vain ihan pienessä murto-osassa on ollut moite riittämättömästä kielitaidosta eikä silloinkaan pääasiana, vaan muun ohessa, sanoo valvontaosaston johtaja Tarja Holi.

Etelä-Suomen aluehallintovirastossa lääkärin huono kielitaito mainittiin viime vuonna vain muutamassa kantelussa tai valvontailmoituksessa, ja myös niissä vain sivuasiana. Huoli on tullut esille lähinnä potilaiden ja kollegojen soitoissa.

- Meidän tietoomme ei ole tullut vakavia tapauksia, mutta selviä viitteitä potilasturvallisuusriskeistä on ollut. Me lähdemme tässä asiassa potilasturvallisuudesta ja kaikkien oikeusturvasta: potilaan oikeudesta saada palveluja ymmärrettävällä kielellä, työnantajan oikeusturvasta ja ulkomaalaistaustaisen lääkärin omasta oikeusturvasta, sanoo yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Kirsti Riihelä.

Yksittäiset potilaat ja lääkärit ovat ottaneet kielitaitokysymyksestä yhteyttä myös Lääkäriliittoon. Liiton on esimerkiksi toivottu vaikuttavan kielitaitovaatimuksiin ja järjestävän kielikoulutusta.

- Lääkärin ja potilaan pitää voida ymmärtää toisiaan. Se on hoidon kulmakivi ja myös potilasturvallisuus edellyttää sitä. Tilanne voi kuitenkin olla myös niin, että lääkäri ei ymmärrä ulkomaalaistaustaista potilasta. Se on yhtä lailla potilasturvallisuusriski, huomauttaa Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

Tyydyttävä taso ei riitä

Koska Valviralla ei ole oikeutta puuttua EU-maista tulevien lääkärien kielitaitoon laillistuksen yhteydessä, viraston valmistelema tiukennus koskisi vain ETA-maiden ulkopuolelta tulevia lääkäreitä. Heille yleinen tai valtionhallinnon kielitutkinto on jo nyt pakollinen ennen laillistamista.

Pennasen mukaan nykytilanteen suurin ongelma on se, että kielitutkinnossa vaaditaan vain suomen tai ruotsin kielen tyydyttävää osaamistasoa.

- Se ei riitä lääkärin työhön ainakaan niillä aloilla, jotka perustuvat paljolti kommunikaatioon. Lisäksi tutkinto ei lainkaan testaa ammattikielen osaamista.

Vaatimuksia tiukennetaan todennäköisesti aluksi edellyttämällä tutkinnossa hyvää osaamistasoa.

EU-maista tulevien lääkärien kielitaitoon Valvira ei sen sijaan voi puuttua lääkärinoikeuksia myöntäessään. Sitä säätelee ammattihenkilölaki, jonka mukaan lääkärillä on oltava tehtäviensä edellyttämä riittävä kielitaito.

EU-komissiossa valmistellaan kuitenkin nyt direktiivimuutosta, jonka perusteella Valvira voisi mahdollisesti edellyttää myös EU-lääkäreiltä kielitodistusta. Pennasen mukaan tasovaatimus olisi samansuuntainen kuin ETA:n ulkopuolelta tulevilla lääkäreillä.

Viime viikolla mietintönsä jättänyt terveydenhuollon valvontatyöryhmä ehdottaa kokonaan uusimuotoista ammatillista kielikoetta EU/ETA-alueen ulkopuolella lääkärintutkinnon suorittaneille. Se olisi läpäistävä jo ennen kuin toimii lääkäriharjoittelijana.

Työryhmä ehdottaa myös omavalvonnan vahvistamista. Omavalvonnan keskeisestä sisällöstä, kuten riittävän kielitaidon varmistamisesta lääkäriä rekrytoitaessa, pitäisi säätää lailla.

Kielitaito työnantajan vastuulla

EU-maista tulevien lääkärien kielitaidon varmistaminen on nykyään pelkästään työnantajien vastuulla. Valviralla on vain satunnaista tietoa siitä, miten työnantajat testaavat kielitaitoa.

- Osa työnantajista on kiinnostunut kielitaidosta hyvin vastuuntuntoisesti ja järjestää ammattikielestä lisäkoulutusta. On kuitenkin myös työpaikkoja, joissa kielitaitoon ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota tai lääkäri on jouduttu laittamaan töihin yksin liian vähällä kielitaidolla.

Myös Lääkäriliiton Hannu Halila arvelee, että työnantajien vaatimukset kielitaidon suhteen vaihtelevat huomattavasti. Hän kaipaisi EU-lääkärien kielitaidon testaukseen yhtenäistä käytäntöä ja kansallista ohjeistusta.

Aluehallintoylilääkäri Kirsti Riihelän mielestä kielitaidon arvioiminen ei saisi jäädä vain työnantajien vastuulle. Kielitodistusta pitäisi edellyttää kaikilta lääkäreiltä, jotka hakevat laillistusta ulkomailla suoritetun tutkinnon perusteella.

- Samalla sapluunalla ja ennen kuin lääkäri aloittaa työt.

Rasismin varjo

Ulkomaalaisten lääkärien kielitaito on herkkä asia, johon kajotessa saattaa leimautua rasistiksi.

- Aihe on herkkä, koska vihapuhe- ja rasismikeskustelu on ollut paljon pinnalla eri yhteyksissä. Julkisuudessa näytetään herkästi vetävän näissä asioissa sellaisia johtopäätöksiä, että kysymys on syrjinnästä tai rasismista. Kun nämä asiat otetaan keskusteluun terveydenhuollossa, vaikuttimena on ehdottomasti potilasturvallisuus, sanoo Tarja Holi.

- Luulen, että asiasta puhumista pelätään nykyisessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä. Pelätään, että tulee leimatuksi rasistiksi, arvelee myös Hannu Halila.

Kielitaidosta pitäisi hänen mielestään pystyä puhumaan kiihkottomasti ja asiallisesti. Siihen puuttuminen ei ole epäkollegiaalista, mutta jos niin tekee, kannattaa korostaa, ettei epäile kollegan ammatillista pätevyyttä.

- Lääkärin ammatti on kuitenkin poikkeuksellisen kansainvälinen. Lääkärityövoiman liikkuvuudella on pitkät perinteet ja koulutus on varsin samantyyppinen eri puolilla maailmaa. Tämän pitäisi luoda hyvät mahdollisuudet työskentelylle muissa maissa, Halila huomauttaa.

Siksi hän myös toivoo lääkäreiltä ennakkoluulotonta ja positiivista suhtautumista ulkomaalaistaustaisiin kollegoihin.

- Se ei tarkoita, että kriteerejä pitäisi madaltaa, vaan keskustella asiallisesti, ohjeistaa ja järjestää koulutusta.

Lääkäriliitossa on keskusteltu mahdollisuudesta järjestää ulkomaalaistaustaisille lääkäreille samantapaisia jäseneksikutsumistilaisuuksia kuin opiskelijoille.

- Jos potilas käy lääkärissä ja valittaa, että puhuttiin puoli tuntia enkä saanut mitään selvää, niin en usko siihen. Aina voidaan tarkentaa tai toistaa kysymys, sanoo Alexandr Stolberg.

Yhteisymmärrys ei ole vain kielitaitoa

- Aloitin ihan nollasta. Kotimaassa ei ollut mahdollisuutta edes alkeiskurssiin, kuvaa suomen kielen opettelunsa alkua Ukrainasta Suomeen muuttanut neurologi Alexandr Stolberg.

Hän tuli Vaasan keskussairaalan amanuenssiksi kesällä 1998. Vaasaan oli helppo tulla, koska Stolbergin isällä oli siellä tuttavia pitkän kansainvälisen projektin vuoksi. Kukaan ei kuitenkaan tullut kertoneeksi nuorelle lääkärille, että Vaasa on kaksikielinen kaupunki.

Suomea oli hankala opetella työn ohessa, vaikka toisaalta olikin äärettömän tärkeää, että sitä kuuli koko ajan ympärillään. Kielen oppimiseen kului noin vuosi.

- Kielitaito oli silloin tietysti vielä aika suppea: perussanastoa, jota tarvitaan jokapäiväisessä toiminnassa. Koko vuosi oli pelkkää oppimista: kielikurssia kolmena, neljänä iltana viikossa ja oppikirjoja.

ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta lääkäreiltä vaadittavan kielitutkinnon Stolberg suoritti asuttuaan Suomessa kymmenen kuukautta. Hän pitää tutkintoa vaatimustasoltaan sopivana.

- Se on paljon inhimillisempi kuin TOEFL-testi, johon valmistautumiseen kuluu paljon aikaa. TOEFL-testiä vaaditaan monissa englanninkielisissä maissa.

Hänen mielestään asiassa onkin kaksi puolta. Kielitaidon pitää olla suhteellisen hyvä, mutta jos lääkäriltä kuluu vuosia kielen oppimiseen eikä hän voi käydä töissä sinä aikana, hän kadottaa lääkärintaitojaan.

Stolberg jatkoi kielikursseja vielä kielitutkinnon suoritettuaankin. Lääketieteen sanaston hän oppi alan kirjoista ja työpaikalla.

- Työnantajat voisivat auttaa järjestämällä kursseja, jotka suuntautuvat lääketieteelliseen sanastoon. Samalla tavalla kuin Vaasassa järjestetään suomenkielisille lääkäreille ruotsin kursseja, työajan puitteissa ja vapaaehtoisesti.

Stolberg sai lääkärinoikeudet loppuvuodesta 2000. Nyt hän tekee töitä Kanta-Hämeen keskussairaalassa ja privaatissa Tampereella.

Miten potilaat ovat suhtautuneet ulkomaalaistaustaisen lääkärin kielitaitoon?

- Yhteisymmärrys ei ole vain kielitaitoa. Minusta se, miten potilas ja lääkäri tulevat toimeen keskenään, ei kovin paljon edes riipu lääkärin kielitaidosta. Minulla oli Vaasassa vaikeuksia ruotsinkielisten potilaiden kanssa, mutta en koskaan saanut siitä kovin kielteistä palautetta. Potilaat yrittivät kovasti ymmärtää, ja henkilökunta auttoi. Negatiivisessa palautteessa on kyse potilaan asenteesta, ei niinkään ymmärtämisestä.

Rekrytoija testaa kielitaitoa haastatteluilla

Ulkomaalaistaustaisten lääkärien kielitaidosta pitäisi uskaltaa puhua, koska kielitaito liittyy niin vahvasti potilasturvallisuuteen, sanoo ylilääkäri, joka on tehnyt töitä ulkomaalaistaustaisten lääkärien kanssa kolmessa työpaikassa Suomessa. Kahdessa niistä hän on myös palkannut heitä, ja kerran joutunut kertomaan, ettei työ jatku huonon kielitaidon takia.

Perspektiiviä antaa oma kokemus työskentelystä ulkomailla.

Ylilääkärin mukaan ulkomaalaistaustaisten kollegojen kielitaito on varsin vaihteleva. Rekrytointitilanteessa on yritettävä haastatella hakijaa mahdollisimman monipuolisesti. Kielitaitoa ei kuitenkaan ole helppo arvioida.

- Haastattelen lääkäreitä aina itse, ja olen tehnyt myös vääriä arvioita. Kielitaito on vaikuttanut riittävältä, mutta käytännössä työtä on ollut mahdotonta tehdä. On ollut myös upeita ulkomaalaistaustaisia lääkäreitä, jotka ovat opiskelleet kieltä koko ajan.

- Minusta myös vuokralääkärifirmat ovat vastuussa välittämiensä lääkärien kielitaidosta. Yritysten ei pitäisi tarjota lääkäreitä, joiden kielitaito on vielä todella huono.

Ylilääkäri ehdottaa käyttöön yhtenäistä kielitestiä, joka pitäisi läpäistä, ennen kuin työsopimus tehdään.

- Kyseessä on kuitenkin iso prosessi sekä kotimaastaan lähtevälle lääkärille että hänet palkkaavalle työnantajalle. Testi myös motivoisi opiskelemaan kieltä.

Carea testaa tehokkaasti

Careassa eli Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä kielitaidon testaamiseen on selkeä kaava. Carean lääkäreistä viidesosa on valmistunut muualla kuin Suomessa.

Töihin pyrkivät lääkärit seulotaan kolmella haastattelulla. Ne aloittaa työntekijä Mediko-projektista, joka tukee ulkomailta tulevien terveydenhuollon työntekijöiden työllistymistä. Seuraavalla portaalla hakijat tapaa Carean tutkimus- ja koulutusjohtaja, ylilääkäri Pasi Pöllänen ja kolmannella portaalla hakijan tavoitteena olevan erikoisalan ylilääkäri.

- Tässä prosessissa kielitaito tulee esiin aika konkreettisesti, Pöllänen kuvaa.

Hänen mielestään kielitaito pitää selvittää, ennen kuin lääkäri otetaan töihin.

- Katson, että työnantajalla on vastuu pitää huolta niistä, jotka otetaan töihin. He jättävät kotimaansa ja oman turvallisen ympäristönsä ja tulevat auttamaan meidän terveydenhuoltoamme. Faktahan on, että me tarvitsemme työvoimaa.