Kommentti Suom Lääkäril 2025;80:e46696, www.laakarilehti.fi/e46696

Kaksoisasenneongelma haastaa hoidon

Jarmo Kantonen

Suomessa on kunniakasta kuolla saappaat jalassa sydänkohtaukseen, kunhan sen taustalla olevaa päihdeongelmaa ei mainita.

Päihderiippuvuutta sairastavat ihmiset eivät aina hakeudu päihteiden käytön oheissairauksien hoitoon perusterveydenhuoltoon tai yhteispäivystyksiin. Lisäksi verenpainetaudit, diabetekset, reumat, astmat ja muut säännöllistä hoitoa vaativat kansansairaudet jäävät heidän kohdallaan usein hoitamatta.

Syyksi tähän mainitaan stigmatisoitu kaltoinkohtelu terveydenhuollon yksiköissä. Päihdetaustan omaava potilas kokee olevansa muiden tiellä, häntä odotutetaan ja toivotaan, että hän ymmärtäisi poistua yksikön tiloista muita häiritsemästä. Tarvittaessa vartijat ovat tekemässä hoidon tarpeen arviota ja auttavat päihdepotilaan prosessinmukaista poistamista odotustiloista.

Kun potilas asennoituu apua tarjoavaan yksikköön ennakkoluuloisesti ja pelokkaasti ja kun terveydenhuollon ammattilaiset asennoituvat potilaaseen pelokkaan ennakkoluuloisesti, seurauksena on oireiden ja sairauksien paheneminen.

Tämä kaksoisasenneongelma johtaa pahimmillaan päihdepotilaiden kuolemiin jo nuorella iällä. Samaten kuumeisen infektion etenemiseen sepsikseen ja endokardiittiin, pistosinfektion jälkeisiin pitkällisiin haavahoitoihin ja raaja-amputaatioihin. Säännönmukaisesti päihdeongelman taustalla olevat psykiatriset sairaudet jäävät diagnosoimatta ja hoitamatta.

Päihdeleimaa välttäen

Potilaat pyrkivät välttämään päihdeleiman saamista potilaspapereihin viimeiseen asti.

Moni pelkää päihdemaininnan heikentävän hoitoa ja kohtaamisen laatua. Näin päihderiippuvuuteen jo muutenkin kuuluva ongelman kieltäminen ja salaaminen kiertyy pahemmaksi. Päihdepotilas toimii ja kertoilee niitä näitä ja terveydenhuollon ammattilainen kuulee ja kirjaa niitä näitä. Ja sen mukaan mennään, usein tuhoisin ja kustannuksia lisäävin seurauksin sairauksien pahentuessa ja ennenaikaisen kuoleman uhatessa.

Muistaako kukaan lukeneensa mediasta jonkun merkkihenkilön kohdalla, että hän on joutunut sairaalahoitoon fyysisen sairauden takia?

Herättääkö tällainen alleviivaaminen ajatuksia? Jos erikseen täytyy korostaa, ettei henkilöllä ole psyykestä tai päihteestä aiheutuvaa syytä päätyä sairaalahoitoon, kertooko tämä jotain yhteiskunnallisesta asenneilmapiiristä päihdepsykiatrisia potilaita kohtaan? Päihdepsykiatristen sairauksien yhteiskunnallinen kieltomekanismi ajaa potilaat, ja heitä hoitavat tahot molemmin suuntaiseen ennakkoluulojen suohon, joka eriarvoistaa potilaat.

Ruotsissa on havahduttu

Ruotsissa Skånen alueella on herätty tähän asiaan.

Siellä on perustettu terveyskeskuksen liikkuva vakioitu moniammatillinen tiimi, joka vierailee määräajoin neljässä eri korvaushoitoyksikössä ja hoitaa niitä potilaita, jotka eivät jostain syystä hakeudu terveyskeskukseen. Lisäksi Malmön alueella on yksi keskusterveysasema, joka on perehtynyt monipäihderiippuvaisten hoitoon.

Integroidun mallin etuna on se, että potilas saa hoitoa helposti ja hoidon jatkuvuus paranee. Perussairauksien diagnosointi ja hoitotulokset kohenevat, kun korvaushoitoyksikön tiimi hyvässä kumppanuudessa terveyskeskuksen kanssa motivoi, tukee ja muistuttaa potilasta sairauksien hoidosta.

Näin kaksoisasenneongelma onkin muuttunut magneettimaiseksi yhteiseksi asioiden hoidoksi. Päihdepotilaan, hänen läheistensä ja koko yhteisön hyödyksi.

Kirjoittaja on Diakonissalaitoksen ja Rinnekotien lääketieteellinen johtaja.

Kirjoittaja

Jarmo Kantonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat