Vake palkkaa 450–500 uutta työntekijää, lääkäreitä 26
Hyvinvointialueella ei ole ollut kahteen vuoteen yhtään vuokralääkäriä, kertoo Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtaja Timo Aronkytö.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue aikoo palkata ensi vuonna 450–500 uutta työntekijää. Tämä toteutuu, jos aluevaltuusto hyväksyy joulukuussa talousarvioesityksen.
Suurimpaan osaan työpaikoista etsitään hoitajia ja sosiaalialan ammattilaisia. Noin puolet uusista työpaikoista tulee siitä, että hyvinvointialue sisäistää omiksi toiminnoiksi muun muassa lastensuojelun sijaishuoltoa. Lääkäreitä hyvinvointialue palkkaa yhteensä 26, mutta paikat eivät vielä ole avoinna.
– Rekrytoimme eniten lääkäreitä terveysasemille, jonne toivomme kokeneita yleislääkäreitä tai yleislääketieteen erikoislääkäreitä. Rekrytoimme lääkäreitä myös mielenterveys- ja päihdepuolelle sekä nuorten mielenterveyteen. Toivomme, että pystymme täyttämään lääkäreiden paikat jo alkuvuodesta, kertoo Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtaja Timo Aronkytö.
Hänen mukaansa kaikista rekrytoinneista juuri lääkäreiden löytäminen tehtäviin on haastavinta.
– Kokeneita yleislääkäreitä, jotka haluavat tehdä pitkään työuran perustason potilaiden kanssa, on vaikea löytää.
Hoitajien rekrytoiminen on helpompaa. Aronkydön mukaan esimerkiksi vuodenvaihteessa avautuvaan Tikkurilan vanhustenkeskukseen on haettu sataa hoitajaa. Hakijoita tehtäviin oli yhteensä 800.
Alijäämästä nopeasti ulos
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on noussut talouden alijäämästä kolmessa vuodessa.
Vuonna 2023 hyvinvointialueen alijäämää oli yli sata miljoonaa euroa. Nollatulokseen pääsemiseksi olisi pitänyt irtisanoa satoja työntekijöitä.
– Emme kuitenkaan lähteneet irtisanomisiin, vaan aloimme tekemään uudistusohjelmaa, jossa muutimme koko hyvinvointialueen palvelujärjestelmän kustannustehokkaammaksi, kertoo Aronkytö.
Vuosina 2024–2025 hyvinvointialueen kustannukset eivät kasvaneet, vaikka väestö kasvoi. Yksi merkittävä keino kustannusten hillitsemiseen oli ostopalveluiden vähentäminen 20 prosenttiin kaikista palveluista.
Hyvinvointialueella ei ole esimerkiksi ollut kahteen vuoteen yhtään vuokralääkäriä.
– Oma toimintamme on kustannustehokkaampaa kuin ostopalvelut, sanoo Aronkytö.
Hän summaa, että tänä vuonna hyvinvointialueen ylijäämä on 90 miljoonaa euroa, joista 60 miljoonaa menee vanhojen velkojen maksuun, eli kertynyttä ylijäämää on tältä vuodelta 30 miljoonaa euroa.
– Noin 30 miljoonan ylijäämää kasvaa ensi vuonna 77 miljoonaan euroon. Silloin meillä on mahdollisuus tehdä investointeja.
Niukkuus huomioon
Aronkydön mukaan talouden kääntäminen on ollut mahdollista muutosjohtamisen avulla. Se on tarkoittanut raskaan palveluntarpeen ehkäisemistä kaikkialla.
– Olemme saaneet erikoissairaanhoidon menoihin nollakasvun jo viime vuonna tehostamalla hoitoketjuja. Tarjoamme myös aiempaa enemmän ennaltaehkäisevää palvelua etenkin lapsiperheille. Meillä myös vanhusten hoivajonottajien määrä väheni, vaikka paikkoja ei lisätty vastaavasti. Palveluita tarjotaan aiempaa enemmän kotiin.
Aronkydön mukaan uudistusohjelmassa on raportoitu 180 eri toimenpidettä.
– Niukkuus on otettu huomioon kaikessa. Ostoja on vähennetty niin, että laatu ei ole kärsinyt. Työntekijöiden pitää tietää, miten olla tarkka ja nuuka. Millä on ollut käytössä muun muassa rekrytointijarru ja työntekijöiden vuokrausjarru.
Aronkydön mukaan työntekijätyytyväisyys on samaan aikaan parantunut.
– Olemme antaneet työntekijöille enemmän vastuuta, ja hyvistä suorituksista on saanut kiitosta.
