Töissä on yhä kiireisempää. Lääkärit kertovat, miltä se tuntuu.

Voi perkele! Sanat purkautuivat LL Jussi Toivosen suusta eräänä perjantaina, ja häntä nolotti heti. Kärsivällinen mies ja puhuu näin.

Tilanne vain oli kestämätön. Terveyskeskuksen hoitaja tuli vastaanottohuoneeseen kysymyksineen. Tietokoneella oli kaksi asiaa kesken. Puhelukin oli kesken. Lääke-esittelijä odotti oven suussa tapaamista, jonka olisi jo pitänyt alkaa. Koko päivä oli yhtä pommitusta.

Hoitaja kääntyi kannoillaan ja lähti. Toivosen ei auttanut muu kuin pyytää anteeksi myöhemmin.

Nyt Toivosta jo naurattaa. Ei ihme, että pinna paloi. Toivonen pyöritti tuolloin ajoittain yksin Mäntsälän terveyskeskuksen toista solua. Nykyään meno on rauhoittunut. Toivonen on viihtynyt samassa paikassa jo kymmenen vuotta.

Ärräpäitä voi kuitenkin lennellä muualla, sillä rassaava kiire on lääkäreille entistä tutumpaa.

Töitä on tullut lisää

Kiire on lisääntynyt, toteavat lääkärit vuonna 2008 toteutetussa iMed-tutkimuksessa. Terveyskeskuslääkäreistä näin koki kolme neljästä, sairaaloissa työskentelevistä 65 %.

Yksityisellä sektorilla työskentelevistä vain alle kolmasosa oli samaa mieltä.

Moni katsoo, että työtä on yksinkertaisesti liikaa. Kiire ja työmäärän lisääntyminen tuovat paineita ajankäytön hallitsemiseen. Joka neljäs lääkäri tunnustaa, ettei hallitse sitä tehokkaasti.

Mistä tämä johtuu? Syitä on tietysti monia.

- Terveyskeskuksille on siirretty lisää tehtäviä. Töitä on absoluuttisesti tullut lisää. Potilasaines on vaikeutunut muun muassa siksi, että helpoimmat potilaat hoidetaan työterveyshuollossa ja hoitajavastaanotoilla. Paljon liittyy väestövastuujärjestelmään, jota on nyt lähdetty kehittämään eri suuntiin, Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä luettelee.

Terveyskeskuksen lääkäritilanne tuntuu työtahdissa. Vaikka vuokralääkärit ja sijaiset tuovat helpotusta, vuokratyövoiman käyttö kasaa virkalääkäreille vastuuta pitkäaikaisista projekteista.

Sairaaloissa paineet ovat hieman erilaiset.

Lounas jää usein syömättä

Konsultoiva sisätautien erikoislääkäri

Päivi Hannula

on työskennellyt vuosia TAYS:ssa. Hän allekirjoittaa väitteen kiireen lisääntymisestä. Se tuntuu nahoissa erityisesti silloin, kun pitää poliklinikkaa ja vastailee puhelimeen. Samalla takkuaa tietokoneen kanssa.

- Asioihin kuluu enemmän aikaa. Siihen vaikuttavat esimerkiksi tietohallinto ja hoidon tarkkuus verrattuna aikaisempaan. Lisääntyvän tiedon myötä konsultaatioita tulee enemmän, kun ei tiedetä mitä tehdä.

Jos puhelin ei soi, Hannula ehtii yleensä hyvin katsoa potilaat. Aikaa saisi kyllä olla enemmänkin. Potilasmateriaalin vaikeutuminen näkyy myös sairaalassa. Päivystykset eivät kuormita Hannulaa liikaa, hän tekee takapäivystystä pari päivää kuukaudessa.

Hannula ehtii pitää lounastauon parina päivänä viikossa. Usein lounas viivästyy, eikä joskus puoli kolmelta enää viitsi mennä syömään. Kiire lisää kireyttä.

- Persoonana olen sellainen, että pyrin koko ajan lisäämään tehokkuutta ja ahnehdin asiaa, jota yritän hoitaa tietyssä ajassa, Hannula toteaa.

Paperityöt ovat nuorelle kiviriippa

Maaliskuussa valmistunut LL

Leena Kujansuu

työskentelee sijaisena Mäntsälän terveyskeskuksessa. Ajan puute on hänellekin arkipäivää.

- Minulla on useimmiten kiire. Osittain se johtuu siitä, että olen kokematon ja haluan tarkistaa asioita. Siihen menee enemmän aikaa kuin kokeneella lääkärillä. Välillä ajattelee, että ehtivätkö muut tekemään kaiken tässä ajassa.

Kujansuu huomaa selvän eron siihen, millaista oli ensimmäisenä kesänä terveyskeskuksessa. Nyt hän ehtii yleensä syömäänkin, vaikka listat ovat huomattavasti täydempiä. Sekä aikaisempi että nykyinen työpaikka keräävät kiitosta erityisesti kollegoiden tuesta, joka merkitsee kokemattomalle lääkärille paljon.

Kiire näkyy Kujansuulla ikävimmin siinä, että paperityöt jäävät helposti iltaan. Työpaikalta lähtee harvemmin neljältä.

Potilastyössä akuuttiajan rajoissa on helpompi pysyä, mutta vastaanotolla 20 minuuttia voi hyvin mennä vain potilaan kanssa puhuessa. Potilaan kohtaamiseen olisikin tarvetta käyttää enemmän aikaa.

- Olisi hyvä, että kun potilas tulee lääkäriin, niin kaikki asiat tulisivat hoidettua. Jos aikaa olisi enemmän, potilaan seuraavan käynnin voisi usein jättää pois. Se lisäisi resursseja myöhemmin, Kujansuu pohtii.

Kokemus tuo helpotusta

Jussi Toivonen on työskennellyt Mäntsälän terveyskeskuksen työterveyshuollossa pari vuotta, terveyskeskuksen puolella pidempään. Työterveyshuollossa kiire on vieraampi ilmiö. Vastaanottoaikaa on ruhtinaalliset 30 minuuttia potilasta kohden, eikä ylitöitä tule.

Toivonen on laskenut, että terveyskeskuslääkärinä työpäivään tuli pahimmillaan 24 keskeytystä. Reseptien uusimisessa ennätys oli 150 päivässä. Tyypillinen määrä oli 50.

Toivonen uskoo, että kokemus auttaa työajan hallinnassa. Omien rajojen löytäminen on jaksamisen edellytys.

- Töistä lähtiessä ei enää ole sellainen helpotus, että pääsinpä pois, kuten silloin kun aloitteli, hän sanoo.

Työtahti ei tee hyvää lääkäriä

Työelämän muutoksista on hyvin erilaisia tutkimustuloksia. Työelämän kurjistumisesta puhutaan paljon, mutta esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton viime vuonna julkistaman raportin mukaan kehitys on kulkenut myönteiseen suuntaan.

Kaufmann Agencyn yhteystyössä Lääkäriliiton kanssa tekemän iMed-tutkimuksen tulokset eivät luo kovin valoisaa kuvaa lääkärin työn nykypäivästä ajankäytön suhteen. Toisaalta tutkimus tehtiin juuri vaikean lääkäritilanteen aikaan pari vuotta sitten.

Tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä huomauttaa, että lääkäripula on viime aikoina helpottunut ja kunnat ovat saaneet rekrytoitua sijaisia. Monessa paikassa on otettu käyttöön työaikasuoja. Toisaalta kuntien käytössä olevat varat ovat vähentyneet, mikä voi tuntua terveydenhuollossakin.

Mutta voiko lääkäri itse kiireelle mitään? Vänskä vetää vastuuta pois lääkäreiltä.

- Työn hallinnan kysymykset eivät ole lääkäristä lähtöisin, vaan siitä, miten työ on organisoitu. Yksilöt tekevät työn eri tahdilla, se ei tee hyvää tai huonoa lääkäriä.

Vänskä muistuttaa, että työn pitäisi joustaa elämänvaiheen mukaan. Ikääntyminen ja pienten lasten hoito on tärkeää huomioida.

Lääkärit pystyvätkin tekemään entistä enemmän omia ratkaisujaan työajan suhteen. Päivi Hannula tekee 80-prosenttista työaikaa. Leena Kujansuu tekee 3-päiväistä työviikkoa Mäntsälässä ja asuu muulloin Tampereella.

Jussi Toivosen työaika on normaali. Hänelle riittää, että pää tyhjenee työasioista pitkän työmatkan aikana.

Lääkärin työviikko, yht. noin 45 h

Potilastyö 28 h*
Hallinnollinen työ 6 h
Palaverit 2,5 h
Sähköposti 2 h
Itsenäinen opiskelu 2 h
Lääke-esittelyt 1,5 h
Ongelmanratkaisuun liittyvä tiedonhaku 1,5 h
Koulutukset 1,5 h

Kunnat tarjoavat yhä enemmän joustoja

Muutama vuosi sitten osa-aikatyötä tai räätälöityä toimenkuvaa haluava lääkäri hakeutui automaattisesti vuokrafirmalle töihin. Tilanne on nyt muuttunut.

Kunnat tarjoavat entistä enemmän joustoja lääkäreille. Asiaa ei ole tutkittu, mutta Lääkäriliiton tutkimuspäällikön Jukka Vänskän mukaan muutos on selvästi nähtävissä.

- Yksityiset ovat räätälöineet toimenkuvia pitkään, ja kunnat ovat kilpailun takia vastanneet siihen, Vänskä toteaa.

Esimerkiksi Mäntsälän terveyskeskuksessa usea lääkäri tekee osa-aikatyötä. Vs. ylilääkärin Tuula Kockin mukaan palkattomia virkavapaitakin saa hyvin, ja puuttuvaa osaa paikataan ostoilla.

- Lähtökohta on, että työaika pyritään räätälöimään lääkärin tarpeisiin sopivaksi mahdollisuuksien mukaan, hän kertoo.

Kock on kuitenkin huomannut, että nuoret lääkärit eivät aina tiedä tarpeeksi kuntatyönantajan joustomahdollisuuksista. Jotkut luulevat yhä, että vain vuokrafirman kautta voi tehdä vaikkapa yksittäisiä työpäiviä.

Kunnallinen virkaehtosopimus sallii soveltamisen, sillä se ei aseta rajoja joustoille. Joustojen lisäksi kuntatyönantajan valtteja ovat muun muassa palkalliset koulutusvapaat ja hyvät perhevapaaedut.