Saksassa kehitetty OPD (Operationalisoitu psykodynaaminen diagnostiikka) pyrkii täydentämään käytössä olevia psykiatrisia diagnosointimenetelmiä. OPD:n avulla potilaan subjektiivisia kokemuksia ja hoitomotivaatiota voidaan kartoittaa ja seurata.

- OPD syntyi kokemuksesta, että DSM-IV on riittämätön psykoterapeuttisen hoidon suunnittelussa. Jotain olennaista jää tavoittamatta oireita laskiessa, psykiatri, psykoterapeutti

Matthias von der Tann

kertoo.

Von der Tann sanoo, että kaivattiin menetelmää, joka sallisi potilaan tilanteen kokonaisvaltaisemman arvioinnin. OPD:ssä on samanlainen viiden akselin logiikka kuin DSM-IV:ssä, mutta tarkoitus on pureutua syvemmälle potilaan subjektiiviseen kokemukseen, hänen mielensä rakenteisiin, hänen motivaatioonsa ja kykyynsä hyötyä hoidosta.

Yhteistä kieltä kehittämässä

OPD:n kehitystyö alkoi Saksassa 1990-luvun alussa ja siellä se on tänäkin päivänä laajimmin käytössä. Matthias von der Tann on yksi OPD:n kehittäjistä. Tällä hetkellä von der Tann työskentelee Lontoossa Portman-klinikalla.

- Tärkeää OPD:ssä on myös se, että se luo yhteisen kielen eri ammattiryhmien välille. Tähän asti psykiatrin tekemä DSM-IV-diagnoosi ja psykoterapeutin havainnot potilaasta ovat voineet olla monella tavalla yhteismitattomia - diagnoosi ei välttämättä anna riittävästi eväitä terapiaan, eivätkä terapeutin kirjaamat havainnot aina ole sellaisenaan käyttökelpoisia psykiatrille.

Matthias von der Tann kertoo, että OPD auttaa oikean terapiamuodon valinnassa ja sen avulla voidaan myös seurata hoidon edistymistä huomattavasti aiempaa tarkemmin.

OPD:n ensimmäistä, 1996 julkistettua versiota on käytetty erityisesti tutkimustyössä. Vuonna 2008 ilmestynyt OPD-2 on kehitetty aiempaa käyttökelpoisemmaksi myös kliinisessä työssä.

Matthias von der Tann kertoo, että uutta versiota on ollut kehittämässä joukko tutkijoita ja kliinikoita, joista monilla on psykodynaaminen tausta. Siinä on käytetty aineksia eri koulukuntien teorioista.

- OPD:n on tarkoitus olla selkeäkielinen järjestelmä, jota voivat käyttää kaikki edustamastaan suuntauksesta riippumatta.

Suomessa ei vielä tunneta

Helsingin yliopiston psykiatrian professori

Hasse Karlsson

kertoo, ettei OPD:tä tunneta Suomessa vielä juuri lainkaan. Hän arvioi, että Suomessakin on tarvetta käytössä olevan järjestelmän täydentämiselle.

Karlssonin mukaan OPD:n vahvuus on sen järjestelmällinen rakenne. OPD pelastaa parhaita puolia vanhakantaisesta syvyyspsykologiasta, jonka heikkous on ollut sen strukturoimattomuus.

Karlsson antaa esimerkin tavallisesta tilanteesta, jossa DSM-IV on riittämätön, mutta OPD voisi auttaa.

- Tällä hetkellä masennusdiagnoosi tehdään laskemalla potilaan oireiden lukumäärä. Kokeneet kliinikot kuitenkin tietävät, että masennuspotilaat ovat erilaisia. Kun otetaan huomioon potilaan omat kokemukset, persoonallisuuden rakenteen sekä motivaationsa hoitoon, kuva potilaan kokonaistilanteesta laajenee ja syvenee.

Ensimmäinen laajempi OPD-kurssi järjestetään suomalaisille psykiatreille näillä näkymin ensi vuoden aikana.

OPD-akselit

Akseli 1: Sairauden kokeminen ja hoidon edellytykset

Akseli 2: Potilaan vuorovaikutussuhteet

Akseli 3: Sisäiset konfliktit

Akseli 4: Mielen rakenne

Akseli 5: Psyykkiset ja psykosomaattiset häiriöt