1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kokemusasiantuntijat tulivat sairaaloihin
Ajan­kohtai­sta 17/2018 vsk 73 s. 1032 - 1035

Kokemusasiantuntijat tulivat sairaaloihin

– Tämä on mielenkiintoinen ja hedelmällinen yhteistyömuoto, päivystysalueen ylilääkäri Johanna ­Tuukkanen Keski-Suomen ­keskussairaalasta sanoo.

Kokemusasiantuntijat tulivat sairaaloihin Kuva 1 / 9
                 

Kun Keski-Suomen keskussairaalassa haluttiin tietää, miltä päivystyksen prosessi tuntuu potilaan näkökulmasta, tietoa päätettiin hankkia kokemusasiantuntijoiden avulla.

Koulutetut kokemusasiantuntijat seurasivat useiden viikkojen ajan päivystyksen toimintaa ja yksittäisiä potilaita.

”Jollekin sama ­diagnoosi aiheuttaa ­työkyvyttömyyden, ­toiselle ei.”

Janne Lähdesmäki

– Saamamme tieto oli aivan erityyppistä kuin virallisten palautekanavien kautta kerätty, päivystysalueen ylilääkäri, toimialueen johtaja Johanna Tuukkanen kertoo.

Havainnot toivat muutoksia päivystyksen toimintaan. Nyt päivystyksen infotauluilla kerrotaan esimerkiksi, miksei päivystyksestä saa ruokaa, miten kanttiini on auki ja miksi kaikilta kysytään alkoholinkäytöstä.

Yllätyksenä tuli se, kuinka yksinäiseksi ja turvattomaksi potilaat tunsivat olonsa päivystyksessä. Tämä otettiin huomioon toimintamallia uudistettaessa. Nyt henkilökunta on sijoitettu lähemmäs potilaita.

– Emme olleet ymmärtäneet potilaidemme hätää. Henkilökunta työskenteli omissa tiloissaan, eivätkä potilaat aina tienneet, että hoitajat kyllä tarkkailivat heitä, kertoo Tuukkanen.

Yhteistyön alkaessa vuonna 2015 Tuukkanen suhtautui kokemusasiantuntijoihin epäillen.

– Päivystys on erittäin haasteellinen toimintaympäristö. En ollut varma hankkeen onnistumisesta, mutta kaikki meni hyvin.

– Tämä on mielenkiintoinen ja hedelmällinen yhteistyömuoto, jos tavoitteena on oman toiminnan kehittäminen potilaskeskeisemmäksi.

Kokemusasiantuntijalle ohjattavat valitsee lääkäri

TYKS:n neurotoimialueen aivovammapoliklinikalla potilaita on jo jonkin aikaa ohjattu aivovamman saaneen kokemusasiantuntijan vastaanotolle.

Käynneissä ei ole kyse hoidosta tai diagnostiikasta, vaan vertaistuesta.

– Tässä on minusta pelkkää saavutettavaa, neurologi Janne Lähdesmäki näkee.

– Ihmisten sairaudestaan kokemassa haitassa on valtava vaihtelu, johon lääkärin vastaanotolla on vaikea vaikuttaa. Jollekin sama diagnoosi aiheuttaa työkyvyttömyyden, toiselle ei. Jos tähän voidaan tuoda jotain uutta, se on kokeilemisen arvoista, Lähdesmäki pohtii.

Lääkärit valitsevat kokemusasiantuntijan vastaanotolle ohjattavat potilaat. Potilaiden kokemukset ovat olleet myönteisiä.

HUS kouluttaa satoja

Koulutettujen kokemusasiantuntijoiden käyttö terveydenhuollossa lisääntyy. Toiminta on alkanut päihde- ja mielenterveystyön parista ja laajentunut somaattiselle puolelle.

”HUS:ssa tulee olemaan noin 350 ­kokemusasiantuntijaa ja asiakasraatilaista.”

Heli Bäckmand

Koulutusta tarjoavat monet tahot, esimerkiksi sairaanhoitopiirit, kansalaisopistot ja potilasjärjestöt. Koulutuskenttä on kirjava, ja koulutuksen sisältö vaihtelee.

Kokemusasiantuntija voi pitää vertaistukea antavaa vastaanottoa, toimia ammattilaisen työparina ryhmänvetäjänä, havainnoida terveydenhuollon yksikön toimintaa, olla mukana työryhmissä tai kertoa omista kokemuksistaan. Työstä maksetaan palkkio.

Esimerkiksi HUS on kouluttanut laajasti kokemusasiantuntijoita ja asiakasraatilaisia. Kokemusperäistä tietoa halutaan hyödyntää yhä enemmän. Taustalla on lainsäädäntö. Muun muassa laki potilaan asemasta ja oikeuksista edellyttää potilaan näkemyksen kuulemista.

Lue myös

– On tärkeää saada palveluja käyttävien ihmisten ääni kuuluviin. Potilaslähtöisestä hoitokulttuurista hyötyvät sekä potilaat että palvelujen tarjoaja. HUS:ssa tulee olemaan jatkossa käytössä noin 350 kokemusasiantuntijaa ja asiakasraatilaista, kertoo projektinjohtaja Heli Bäckmand HUS-yhtymähallinnosta.

Ennakkoluulot ovat vähentyneet

Kokemusasiantuntijan tehtävä on olla tulkkina potilaan ja ammattilaisten välillä. Kokemusasiantuntija myös viestittää potilaalle, että sairauden kanssa voi selvitä arjessa.

Näin kuvaa pitkään kokemusasiantuntijana toiminut Annukka Harjula Jyväskylästä.

– Kokemusasiantuntija ei koskaan puutu potilaan hoitoon, hän korostaa.

Kroonista väsymysoireyhtymää ja migreeniä sairastava Harjula kävi kahdeksan kuukauden mittaisen kokemusasiantuntijakoulutuksen vuonna 2013.

Seuraavana vuonna hän työllistyi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ensimmäiseksi kokemusasiantuntijaksi. Työjaksoja on ehtinyt sen jälkeen olla useita.

Kokemusasiantuntijana hän on muun muassa osallistunut erilaisiin työryhmiin, arvioinut ja kehittänyt potilasohjausmateriaaleja, havainnoinut potilaiden kokemuksia eri yksiköissä ja raportoinut niistä.

Alussa osa lääkäreistä tuntui suhtautuvan kokemusasiantuntijoihin varoen. Ennakkoluulojakin oli.

– He ehkä miettivät, että kyllä sairaalassa tiedetään, mitä potilaat tarvitsevat.

Ajan myötä toiminta on tullut tutummaksi.

– Nyt ymmärretään, että olemme kaikki potilaan asialla.

Kirjoittajat
Anne Seppänen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Sote-ministerityöryhmä teki linjaukset

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun johtama sote-ministerityöryhmä esitteli sote-uudistusmallin.

Pääkirjoitus
Isot muutokset vaativat rohkeutta

Ratkaisu neuvottelutuloksen hyväksymisestä oli vaikea, kirjoittavat Tuula Rajaniemi ja Laura Lindholm.

Tiedepääkirjoitus
Vaikuttavuusnäyttö potilastyössä ja johtamisessa

Järjestelmälliset katsaukset ovat välttämättömiä mahdollisimman luotettavalle vaikuttavuusnäytölle, kirjoittaa Antti Malmivaara.

Ajassa
Lääkäri viettää koronakesän lomansa pätkissä

Lopullisesti lomien kohtalo ratkeaa, kun nähdään miten epidemia etenee.

Tieteessä
Outoja vaiheita klorokiinitutkimuksissa

Tutkimukset keskeyttänyttä raporttia on kritisoitu jyrkästi ja Lancet on vetänyt sen pois.

Liitossa
Minä toivon

Meidän tulee ymmärtää hyvinvointimme peruspilarien merkitys, kirjoittaa Juho Kivistö.