Aikuiset maksansiirtopotilaat uskoivat sairastuvansa muita ihmisiä helpommin, mutta valtaosa heistä tunsi silti itsensä yhtä terveeksi kuin muut.

Alle kouluikäisillä maksansiirtopotilailla elämänlaatu oli yhtä hyvä kuin verrokeilla. Kouluikäisistä ja aikuisikään ehtineistäkin yli puolella elämänlaatu oli verrokkihenkilöiden tasolla. Mitä pidempi aika maksansiirrosta oli kulunut, sitä parempi oli koululaisten elämänlaatu. Komplikaatioiden määrä puolestaan ennusti heikompaa elämänlaatua, toteaa LL Silja Kosola väitöskirjassaan.

Aikuisikään ehtineet uskoivat sairastuvansa muita ihmisiä helpommin, mutta valtaosa heistä tunsi silti itsensä yhtä terveeksi kuin muut.

Kirurgisia komplikaatioita, hyljintäjaksoja ja infektioita esiintyi Suomessa yhtä paljon kuin suuremmissa elinsiirtokeskuksissa maailmalla. Merkitsevänä erona Suomessa kukaan potilaista ei ole sairastunut diabetekseen maksansiirron jälkeen, kun muualla siitä kärsii 9–13 % potilaista. Maksansiirtohetkellä kolmasosalla pituuskasvu oli heikentynyt maksasairauden vuoksi, mutta kolmessa vuodessa siirron jälkeen kasvu korjautui valtaosalla heistä.

Kolmasosalla potilaista maksan kudosrakenne oli normaali keskimäärin 11 vuotta maksansiirron jälkeen. Tulehdusmuutoksia oli neljäsosalla, ja ne olivat yhteydessä maksan sidekudoslisään, joka on maksakirroosin esiaste. Kahdella viidestä havaittiin maksasolujen lievää rasvoittumista, joka liittyi useimmilla ylipainoon. Seerumin kolesteroliarvot olivat maksansiirtopotilailla ja verrokeilla samalla tasolla.

Silti maksansiirtopotilaiden kolesteroliaineenvaihdunnassa kolesterolin synteesi oli lisääntynyt ja imeytyminen suolistosta heikompaa kuin verrokeilla. Tällaisen muutoksen on aiemmissa tutkimuksissa raportoitu lisäävän myöhempää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin komplikaatioiden esiintyvyyttä, siirretyn maksan pitkäaikaista toimintaa ja potilaiden elämänlaatua.

Tutkimusaineistona käytettiin kaikkien 99 potilaan sairauskertomustietoja, jotka saivat maksansiirron alle 18-vuotiaina 1987–2007. Poikkileikkaustutkimukseen kutsuttiin elossa olevat 66 maksansiirtopotilasta. Maksan kudosrakennetta tutkittiin koepalasta ja kolesterolin aineenvaihduntaa kolesterolin esiasteiden ja ravinnosta saatavien kasvistanolien avulla.

Kolesterolitutkimukseen osallistui myös 93 iän ja sukupuolen suhteen kaltaistettua verrokkia. Elämänlaatututkimukseen puolestaan osallistui 141 verrokkia, jotka oli kaltaistettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan suhteen.

LL Silja Kosolan väitöstutkimus Long-term outcomes after pediatric liver transplantation tarkastetaan 26.4.2013 Helsingin yliopistossa

Kuva: Pixmac