Opioidikorvaushoitoa saavien potilaiden suoriutuminen oli monelta osin odotuksia parempi. Tutkijan mukaan tulokset hälventävät pelkoja heikoista kuntoutumisen mahdollisuuksista.

Opioidikorvaushoitoa saaneiden kognitiivinen suoriutuminen ylsi tutkimuksessa lähelle verrokkiryhmän tasoa.

Korvaushoidon äskettäin aloittaneiden potilaiden suoriutumista arvioitiin kolme kertaa vuoden aikana. Tiedonkäsittelyä, tarkkaavuutta, työmuistia ja tapahtumamuistia arvioitiin testitehtävillä, lisäksi osallistujat arvioivat muistiaan.

Buprenorfiinipotilailla havaittiin työmuistissa seurannan aikana kohentumista. Korvaushoitoa saavien suoriutuminen oli monelta osin odotuksia parempi, mutta suoriutuminen kuitenkin heikentyi, mikäli sen lisäksi käytettiin runsasta psykiatrista lääkitystä tai käytettiin päihteitä.

– Tulosten perusteella melko optimistinen arvio korvaushoitopotilaiden tiedonkäsittelystä on paremmin perusteltu ja tulokset hälventävät korvaushoitoon liittyviä pelkoja heikoista kuntoutumisen mahdollisuuksista, väitöstutkija, psykologian lisensiaatti Pekka Rapeli toteaa.

Kaikkiin seurantapisteisiin osallistui 14 buprenorfiinilla ja 12 metadonilla hoidettua potilasta ja 14 verrokkia. Laajimmassa tutkimuksessa selvitettiin, kuinka hyvin lääkemuuttujat ennustavat vähintään puoli vuotta hoidossa olleiden potilaiden kognitiivista suoriutumista (n=104). Viimeisimmässä tutkimuksessa arvioitiin 22 potilaan ajokykyä.

HUS:n päihdepsykiatrian poliklinikalla työskentelevän neuropsykologi Pekka Rapelin mukaan tuloksilla voi olla merkitystä valittaessa opioidilääkityksen ohella käytettäviä lääkkeellisiä ja ei-lääkkeellisiä hoitoja. Tulokset myös kannustavat potilaita pyrkimään tiedonkäsittelyvaatimuksiltaan normaaleihin koulutuksiin ja työpaikkoihin.

Opioidikorvaushoitoa saa Suomessa tällä hetkellä noin 2 400 henkilöä.

PsL Pekka Rapelin väitöskirja Kognitiiviset toiminnot opioidiriippuvuuden korvaushoitopotilailla: Yhteydet lääkemuuttujiin tarkastetaan Helsingin yliopistossa 28.5.2014.

Jaana Ahlblad
Kuva: Panthermedia