Koululääkärien määrää ei ole lisätty, vaikka tätä pidettiin Jokelan tragedian jälkeen syksyllä 2007 ensiarvoisen tärkeänä.

Kuntaliiton alustavien tietojen mukaan koululääkärien määrä vähentyi vuosina 2008-2009 ja kouluterveydenhoitajien määrä kasvoi hieman. Koululääkärien vähenemistä selitetään noin 400 terveyskeskuslääkärin vajeella. Tarkkoja lukuja on odotettavissa vuoden lopulla.

Pienemmissä kunnissa kouluterveydenhuolto on osa terveyskeskuslääkärin työtä, isommissa kaupungeissa työskentelee päätoimisia koululääkäreitä.

STM:n mukaan kouluterveydenhuollon kustannusten ja kunnan siihen käyttämän rahan seuranta on hankalaa, koska kunnat eivät erittele kustannuksia. Lisää rahaa kunnille on odotettavissa vuosina 2010-2013, kun valtio tukee tuoreen asetuksen toimeenpanoa. Vuodesta 2011 kuntien on toteutettava neuvola- ja kouluterveydenhuollon määräaikaiset terveystarkastukset, joita on tähän asti vain suositeltu tehtäväksi. Lääkärien määrään asetus ei kajoa.

Lasten ja nuorten terveyden asiantuntijat ovat jo pitkään olleet huolissaan siitä, että ennaltaehkäisevästä työstä ollaan siirrytty korjaavaan toimintaan eli sairaanhoitoon. Taantuman myötä resursseja on leikattu entisestään lomautuksin.

Odotettavissa oleva influenssa A (H1N1) lisännee kouluterveydenhuollon paineita lyhytaikaisesti, jos terveydenhoitajat valjastetaan rokotustehtäviin. Influenssavastaanottoja kouluissa ei järjestetä.