Verinäytteestä onnistuttiin mittaamaan ihmiskudosten vanhenemista molekyylitasolla.

Pohjois-Carolinan yliopiston tutkijat ovat havainneet, että kudoksen vanhetessa sen sisältämä p16INK4a-proteiinipitoisuus lisääntyy merkittävästi. He ovat myös kehittäneet verikokeen, jolla kudosten proteiinipitoisuutta pystytään mittaamaan.

P16INK4a-proteiinia esiintyy T-lymfosyyteissä, ja sen tiedetään hidastavan syövän kehitystä. Kudoksen proteiinipitoisuuden mittaaminen voi auttaa selvittämään, kuinka terve kudos on ja kuinka se mahdollisesti reagoisi leikkaukseen tai lääkehoitoon.

Selvittääkseen kehittämänsä verikokeen tarkkuuden tutkijat ottivat verinäytteen kahdelta ryhmältä terveitä vapaaehtoisia, joita oli yhteensä 170. Tutkittavat täyttivät myös kyselylomakkeen aiemmasta ja nykyisestä terveydentilastaan ja elämäntavoistaan.

Suuren p16INK4a-proteiinipitoisuuden ja koehenkilöiden kronologisen iän välillä havaittiin tutkimuksessa selvä yhteys, joka vahvistui eksponentiaalisesti iän lisääntyessä. Kudosten suurella proteiinipitoisuudella todettiin yhteys myös niiden vanhenemisprosessia kiihdyttäviin elämäntapatekijöihin, kuten tupakointiin ja vähäiseen liikuntaan. Painoindeksin ja kudosten proteiinipitoisuuden välillä sen sijaan ei havaittu merkittävää yhteyttä.

– Vaikka emme tiedä, heijastaako kehittämämme verikoe hyvin kaikentyyppisten ihmiskudosten soluikää, uskomme sen auttavan jatkossa selvittämään elinten soveltuvuutta luovutettaviksi, potilaiden selviytymismahdollisuuksia leikkausten jälkeen ja kemoterapian myrkyllisyyttä syöpäpotilaille, tutkija Norman Sharpless sanoo.

Tutkimus julkaistaan Aging Cell -lehdessä.

Sirpa Kulonen