Valviran selvityspyyntö voi olla ahdinkoon ajautuneelle ja väsyneelle lääkärille helpotus: keinottomuuden kehästä on ulospääsy.

Valvira pyytää vuosittain kymmeniltä lääkäreiltä selvityksen PKV-lääkkeiden, erityisesti bentsodiatsepiinien määräämisen käytännöistä. Selvityspyyntö saattaa herättää voimattomuutta bentsorallin keskelle joutuneessa lääkärissä. Selvityspyyntö voi olla ahdinkoon ajautuneelle ja väsyneelle lääkärille myös helpotus: keinottomuuden kehästä on ulospääsy.

Valviran ylilääkäri, psykiatri Markus Henriksson muistuttaa, että selvityspyyntö ei ole rangaistus eikä kannanotto lääkkeenmääräämiskäytäntöön.

– Valvirassa ei ole mustavalkoista asennetta bentsodiatsepiineihin. Haluamme, että potilaalla on diagnoosi, hoitosuunnitelma ja seuranta.

Valvontaviraston kannalta suurin ongelma ovat yksin toimivat lääkärit, jotka hoitavat isoa määrää haastavia potilaita ilman moniammatillisen työyhteisön ja esimiehen tukea.

Pari pilleriä, paljon keskustelua

Kuinka bentsoralliin päätymiseltä – siltä että väärinkäyttäjät tietävät, keneltä reseptin saa – voisi välttyä?

Ylilääkäri Katia Käyhkö Valvirasta muistuttaa, että ensimmäinen PKV-resepti voi olla se ratkaisevin. Pahasta olostaan puhuvan potilaan kanssa olisi tärkeintä löytää aikaa rauhoittavalle keskustelulle ja pienimmän lääkepakkauksen mukana annettavat saatesanat ovat oleellinen osa hoitoa.

– Puhutaan tilanteesta, kehotetaan nukkumaan pari yötä ja tulemaan takaisin vastaanotolle. Saatellaan potilas pahan tilanteen ohi. Usein lääkkeen määräämättä jättäminen on parempi apu, vaikka potilaalle on vaikea sanoa ei, Käyhkö sanoo.

Sille, että potilas yrittää hakea lääkettä muualta, ei välttämättä voi mitään.

– Sen ei kuitenkaan saisi antaa toimia taivuttelukeinona. Lääkärin on pyrittävä johdonmukaisesti puuttumaan potilaan ongelmaan ja määrättävä lääkettä vain, jos toteaa perusteltavissa olevan tarpeen.

Väärinkäyttöön soveltuvia lääkkeitä ei pidä määrätä kiireessä, vaan pyydettävä potilasta tulemaan uudestaan.

– Lääkeriippuvainen tuo mukanaan hämmennyksen, vihan ja ahdistuksen, mutta pää on pidettävänä kylmänä, eikä lääkettä pidä määrätä näiden samojen tunteiden vallassa, Henriksson sanoo.

Silmä ei näe itseään

– On myös muistettava, että väärinkäyttöön soveltuvia lääkkeitä ei tule määrätä itselle tai omaisille kuin vain ensiaputilanteessa. Silmä ei näe itseään, eli kukaan ei osaa hoitaa itseään PKV-lääkkeillä pitkään asianmukaisesti, ylilääkäri Henriksson toteaa.

Henrikssonin mukaan sekä potilaat että lääkärit käyttävät varsin paljon kodeiini-parasetamolivalmisteita, mutta riippuvuuden vaaraa ei tiedosteta.

– Kodeiini isoin annoksin voi alkaa koukuttaa pahasti jo parin viikon päästä. Suomessa on useita kymmeniä kodeiiniriippuvaisia lääkäreitä ja hoitajia.

Kontrollin tiukentamista ei tarvita

Lääkäreiden valvonnan lisääminen ei Valviran mielestä ole ratkaisu PKV-käytäntöihin, sillä bentso-ongelma on tiedostettu ja noteerattu muun muassa terveyskeskusten ja lääkärikeskusten ohjeistuksissa sekä apteekeissa.

Myöskään sähköisestä reseptistä ei tule valvovaa isoveljeä. Vaikka lakiin kirjattaisiin STM:n hahmotelma siitä, että PKV-lääkkeitä saisi määrätä vain eReseptillä, potilaalla olisi kuitenkin oikeus kieltää tietojensa katselu sähköisestä arkistosta.

Jaana Ahlblad
kuva Pixmac

Lue juttu kokonaisuudessaan perjantaina 5.3. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.