1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kuka määrää lääkärin aikataulut?
Ajan­kohtai­sta

Kuka määrää lääkärin aikataulut?

Terveyskeskuslääkäreillä ei enää ole helppoja potilaita. Työn sisältöä ei kuitenkaan ole otettu huomioon, kun työn tekemiselle on määritetty raamit, pohtii Tuula Arvonen.

Kuka määrää lääkärin aikataulut? Kuva 1 / 1

Terveyskeskuslääkäriä kuormittaa erityisesti kaksi asiaa. Toinen on hoidon jatkuvuuden puute. Toinen on epärealistiseksi viritetyt aikataulut.

Näin sanoo yleislääkäri, työnohjaaja Tuula Arvonen. Pitkän uran tehnyt Arvonen on jo eläkkeellä terveyskeskustyöstä, mutta tekee edelleen lääkäriryhmien työnohjausta. Arvonen on huomannut rasittavan kiireen tunteen kasvaneen terveyskeskustyössä. Tutkimustieto tukee näkemyksiä. Lääkäriliiton työolotutkimuksessa joka viides lääkäri koki olevansa vakavan työuupumuksen vaarassa. Kolmannes vastaajista tunsi olevansa hyvin usein tai usein ylikuormittunut tai ylityöllistetty. Kuormittavia asioita olivat toimimattomat tietojärjestelmät ja kiire. Työkuormitusta ja vakavan työuupumisen uhkaa koettiin julkisella sektorilla enemmän kuin yksityisellä. Erityisen kuormittavaksi koettiin työ perusterveydenhuollossa.

Arvonen puhui toukokuussa Lääkäriliiton Itä-Uudenmaan paikallisosaston hyvinvointipäivässä kiireen vaikutuksesta lääkärin hyvinvointiin. Kuulijoista jokainen koki, että ajankäytön kanssa oli ongelmia.

Kertooko lyhyt jono hyvästä hoidosta?

Arvosen mukaan terveyskeskustyötä arvioidaan mittareilla, jotka eivät anna riittävää kokonaiskuvaa. Työtä seurataan virheiden määrällä, jonon pituudella ja potilaiden läpikulkuvauhdilla. Erityisesti jonojen pituudella on liian suuri merkitys toiminnan mittarina. Keskitetty ajanvaraus jakaa potilaat sinne, missä ensin on vapaa aika. Lääkärin kokeneisuutta ja potilaan asioiden sisältöä ei arvioida riittävästi.

– Se, että hoitoon pääsee mahdollisimman pian, voi olla ristiriidassa hoidon jatkuvuuden kanssa.

Jatkuvuuden puutteesta kärsii niin potilas kuin lääkärikin. Lääkärin työ tuntuu kaoottiselta, kun vastassa on aina vieraita potilaita, vaikka hoito vaatisi useampia tapaamisia ja paneutumista.

Ongelmaan auttaisi tiivis yhteistyö potilasta tuntevan hoitajan kanssa. Mutta kun sekä lääkärit että hoitajat ja potilaat vaihtuvat, suunnitelmallisen yhteistyön tekeminen on hidasta tai mahdotonta.

Työn hallinnan tunne syntyy siitä, että saa työnsä tehtyä loppuun saakka ja pystyy itse vaikuttamaan tekemisiinsä ja aikatauluihinsa. Jatkuvuuden puute yhdistettynä liian suureen työmäärään tekevät työstä raskasta.

Aikatauluissa ei oteta huomioon työn sisältöä

Arvosen mielestä terveyskeskustyön aikatauluja tehdään nyt tuntematta työn sisältöä.

– Lääkäreillä ei ole enää helppoja potilaita, joilla olisi yksinkertaisia vaivoja. Hoitajat huolehtivat nopeista tapauksista. Useimmilla potilailla on monta kysymystä ja vaivaa. Se, että potilaat kokevat vastaanoton jääneen kesken, johtaa pyöröovi-ilmiöön.

Potilastyön lisäksi lääkärin pitää ehtiä konsultoida, kirjata ja laatia jos jonkinlaisia lausuntoja. Jos näitä töitä ei ole otettu aikatauluja laadittaessa huomioon, päädytään varmasti tilanteisiin, joissa työaika ei riitä ja lääkäri kuormittuu.

Lue myös

Arvonen suosittelee, että lääkärit toisivat työnsä realiteetteja aktiivisesti johdon ja päättäjien tietoon.

– Tällä hetkellä työssä näyttää vallitsevan teollisuuden kautta tullut käsitys prosessien hallinnasta. Potilaskunnan tarpeiden tuntemus puuttuu.

Monet lääkärin kiireeseen ja kuormitukseen vaikuttavat tekijät ovat rakenteellisia ja koko työyhteisöä koskevia. Omaa ajanhallintaansa voi kuitenkin myös kehittää. Arvonen suosittelee pitämään osan vapaa-aikaa ihan vapaana "ettei koko arki ole kiirettä pakoon juoksemista".

Työnohjaus auttaa purkamaan vaikeita tapauksia ja sen avulla voi myös laajemmin kehittää kykyään selvitä vaikeista ja kuormittavista tilanteista.

Arvosella on yksi tärkeä neuvo lääkäreille.

– Opettele tunnistamaan oma uupumisesi ja hae ajoissa apua. Jos tunnistat ongelman pitkittyvän, kannattaa olla yhteydessä työterveyshuoltoon tai luottamuslääkäriin. Uupuneet sinnittelevät yksin usein aivan liian kauan.

kuva: Mikko Käkelä

Kirjoittajat
Hertta Vierula

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääketieteen monitaiturit

Suomessa on yli 2 300 vähintään kahden erikoisalan lääkäriä, mutta mikä saa hankkimaan niitä jopa neljä?

Pääkirjoitus
Edelleen vahva vaikuttaja

Yhteiskunnan kiihtyvä muutosvauhti siivittää Lääkäriliiton toimintaa tänäkin vuonna, kirjoittaa puheenjohtaja Tuula Rajaniemi.

Ajassa
Ehtiikö terveyskeskuslääkäri tutkia?

Myyrmäen terveysasemalla työskentelevä Tuire Saloranta tekee myös tutkimusta.

Ajassa
Tuhkarokosta geenisaksiin – vuoden 2019 merkittäviä lääketieteellisiä havaintoja

Pyysimme joukkoa lääkäreitä nimeämään merkittävimmän lääketieteellisen havainnon vuodelta 2019.

Ajassa
Sotea valmistelevien valtionavustusten haku alkaa

Sosiaali ja terveysministeriö myöntää 190 miljoonaa euroa kuntien yhteishankkeisiin.

Ajassa
Viiden tähden koulutuspaikassa asioita ei hoideta vasemmalla kädellä

Perusturvayhtymä Karviaisen johtava ylilääkäri Mikko Purhonen vastaan­otti palkinnon Lääkäri 2020 -tapahtumassa Helsingissä.