Kunnat haluaisivat siirtää kriminaalipotilaiden hoidon takaisin valtiolle
Vuoteen 1989 asti valtio vastasi ymmärrystä vailla olevien, rikoksesta tuomitsematta jätettyjen kriminaalipotilaiden hoidosta ja eristyksestä valtion mielisairaaloissa. Tämän jälkeen tehtävä annettiin kunnille, vaikka luvattua valtionosuuskompensaatiota ei koskaan toteutettukaan. Kunnat haluaisivat nyt palauttaa hoito- ja eristämisvastuun valtiolle, totesi Suomen Kuntaliiton sosiaali- ja terveystoimen päällikkö Tuula Taskula kuntien talousarviopäivillä 7.9.1998.
- Oikeudessa tuomitsematta jättämisen jälkeen Terveydenhuollon oikeusturvakeskus määrää kriminaalipotilaan sijoitettavaksi valtion mielisairaalaan ja lasku lähetetään potilaan kotikunnalle. Kuntien mielestä sen, jolla on päätösvalta - tässä tapauksessa valtiovallan - tulisi myös vastata päätöksestä aiheutuvista kustannuksista, Taskula kertoo. Potilaiden hoito tulee kunnille kalliiksi.
- On tapauksia, joissa 5 000 asukkaan kunnassa on ollut jopa kaksi kriminaalipotilasta, joiden hoito maksaa vuodessa kunnan terveydenhuoltoon varatuista menoista noin 700 000 mk, Taskula jatkaa.
Kunnat katsovat, että kyseessä on ennen kaikkea valtiolle kuuluva järjestyksenpito- ja turvallisuustehtävä. Useissa EU-maissa kriminaalipotilaat ovat tuomioistuinten alaisia, jolloin kustannukset kuuluvat automaattisesti valtiolle. Valtaosa valtion mielisairaaloissa hoidettavista kriminaalipotilaista on syyllistynyt vakaviin väkivaltarikoksiin ja vaikka rikoksen tehneen hoito on tarpeellista, koskee merkittävämpi osa ratkaisusta vapaudenriistoa.
Ylilääkäri Heikki Vartiainen Niuvanniemen sairaalasta pelkää, että jos palataan vanhaan käytäntöön, eivät kunnat enää suostu ottamaan vastaan valtion mielisairaaloista kuntoutuneita potilaita.
- Sairaalassa kriminaalipotilaat ovat ennen muuta hoidossa ja kuntoutuksessa eivätkä eristyksessä rikoksen johdosta, toteaa Vartiainen. Kriminaalipotilaan hoitojakso valtion mielisairaalassa kestää keskimäärin kolme vuotta. Niuvanniemessä on hoidossa noin 170 kriminaalipotilasta, joista noin 80 %:lla on taustalla väkivaltarikoksia. - Jos kriminaalipotilaat sijoitetaan vankeinhoitolaitoksen alaisuuteen, kuten monissa muissa maissa on tehty, johtaa se kuntoutuksen vähenemiseen, eikä toivottua hoitotulosta saavuteta. Päinvastoin, on lukuisia esimerkkejä siitä, että eristyslaitoksiin muodostuu omia alakulttuureja, jotka eivät ainakaan edistä kriminaalipotilaiden kuntoutusta, Vartiainen painottaa.
