Lääkäreille tarkoitetussa kuntoutuksessa kaikki suorittaminen loppui. Siellä ei ollutkaan juoksua ja hikijumppaa, vaan vertaistukea.

Erikoislääkäri Päivi Olsénin työ OYS:n lastenneurologian osastolla oli ollut hektistä jo pitkään. Töitä ja ylitöitä oli paljon.

- Havahduin siihen, että näin ei voi enää jatkua. Minulla oli työuupumuksen oireita, ja olin yhteydessä työterveyshuoltoon. Tuntui, etten jaksa, yksinkertaistenkin päätösten teko oli vaikeaa ja kävin ärtyneeksi.

Jälkikäteen ajatellen uupumusta ei aiheuttanut pelkkä työ, vaan myös muutokset omassa elämässä.

- Uupumuksen varmaan laukaisi työn hektisyys, mutta olin vastuussa isoista asioista myös yksityiselämässä. Vanhenin itse mutta myös omat vanhempani vanhenivat. Heitä ja heidän asioitaan täytyi hoitaa, eikä itselle jäänyt lainkaan palautumisaikaa.

Kuntoutus pysäytti jatkuvan menemisen.

- Kun hoidin itseäni niinä kiivaina vuosina, kaikki liikuntakin oli suorittamista: juoksua ja hikijumppaa. Kuntoutuksessa pysähdyttiin ja suorittaminen loppui.

Vertaiskeskusteluja elämästä

Päivi Olsén osallistui lääkäreille tarkoitettuun Aslak-kuntoutukseen. Kurssille osallistui kymmenen kutakuinkin samanikäistä naislääkäriä, joiden ryhmässä syntyi hyvä henki. Kokemuksissa ja ongelmissa oli paljon yhteistä, joten omia tuntemuksia oli helppo tuoda esille.

Eivätkä keskustelut jääneet pelkkiin työasioihin.

- Työuupumukseen varmaankin liittyy koko ihmisen elämänkaari ja kokemukset, vanheneminen ja luopuminen. Yhteiset kokemukset naisen elämästä olivat tärkeitä. Keskusteluissa avautui koko elämä, ja se auttoi. Ne palauttivat raiteille näkemään muita ja suhteuttamaan omia asioita. Kokonaisuuden näki paremmin.

Päivi Olsén päätti jo etukäteen, että uskaltautuu puhumaan. Toisin kuin hän oli pelännyt, se ei tuntunutkaan kauhealta.

- Ajattelin, etten hyödy kurssista mitään, ellen altista itseäni. Ryhmässä saattoi ventiloida omia asioitaan turvallisesti ja tiesi, ettei sieltä vuoda mitään. Vertaistuki on tärkeää.

Jotain ryhmästä kertoo sekin, että naiset ovat tavanneet uudelleen vuoden kuluttua kurssin päättymisestä ja taas uusi tapaaminen on sovittu.

Ole armollinen itsellesi

Kurssin vetäjät auttoivat näkemään, miten asioita voi katsoa monesta näkökulmasta.

- Sitä kautta ja vertaiskeskusteluissa heräsi näkemys, että vihollinen on peilissä. Jokaisella on kiirettä ja töissä voisi olla helpompaakin. Jaksaminen riippuu kuitenkin aika paljon omasta toiminnasta: miten itse suhtaudut asioihin ja mitä kaikkea otat tehtäväksi. Täytyy osata laittaa rajat itselleen, Päivi Olsén kertoo.

Omalla toiminnalla voi vaikuttaa myös ympäristöön.

- Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan. Jos pystyy muuttamaan omaa suhtautumistaan, saa samantapaista palautetta, ja se auttaa jaksamaan paremmin.

Tärkein löytö oli kuitenkin armollisuus itseä kohtaan.

- Sitä tarvitsin ehkä eniten. Olen työaddikti, ja hyväksyn sen, että työllä on minulle hyvin suuri merkitys. Se että teen paljon töitä, on osa persoonaani, mutta kun ikää tulee enemmän, ei enää jaksakaan. Silloin pitää tiedostaa, että työt ovat tärkeitä, mutta vielä tärkeämpää on pitää huolta itsestään, että jaksaa tehdä niitä rakkaita töitä.

Työkierto helpotti

Kuntoutuksessa pidetään tärkeänä, että muutoksia tapahtuisi myös työpaikalla. Päivi Olsén oli aikaisemmin osastovastuussa ja vastusti työkiertoa, mutta muutti mielensä. Nyt työkierto on toteutunut, ja hän on lastenneurologian poliklinikalla.

- Kierto tasaa kuormitusta ja helpotti ehdottomasti myös minua. Psyykkinen kuormittavuus on vähentynyt, vaikka töitä on edelleen paljon.

Kuntoutuksessa opitun muuttuminen käytännöksi vaatii hänen mukaansa harjoittelua.

Teetkö nyt jotain toisin kuin aikaisemmin?

- En kauhean paljon, Olsén nauraa.

- Olen edelleen vähintään yhtä kiireisesti töissä ja teen paljon ylitöitä, mutta en väsy tai ahdistu samalla tavalla kuin aikaisemmin. Kaikkein tärkeintä on varmaankin tietoisuus siitä, että voin itse vaikuttaa ympäristöön ja omaan jaksamiseeni. Jotakin minussa on muuttunut.

- Aikaisemmin varmaan vain oletin, että uupumus kuuluu tähän hommaan, miettii Päivi Olsén.

Päivi Olsén päätti jo etukäteen, että uskaltautuu puhumaan kurssilla. Toisin kuin hän oli pelännyt, se ei tuntunutkaan kauhealta.

Heräätkö sinäkin aamuyöstä?

Tyypillinen Aslak-kuntoutukseen tuleva lääkäri on jatkuvasti antavana osapuolena, ymmärtää ja kuuntelee. Kuormitus on suuri, mutta kun on sinnikäs ja osaava, jaksamisen rajat hämärtyvät. Lopulta takki on tyhjä, luonnehtii kuntoutusylilääkäri Kaarina Huuskonen Avire-kuntoutus Oy:stä.

Usein kuntoutuksesta etsitään muutosta, että jaksaisi eläkeikään. Kuormitusta aiheuttavat esimerkiksi työpaikan heikko lääkäritilanne, liiallinen työmäärä, tunne, ettei pysty itse hallitsemaan työtään, ja päivystykset.

Nimenomaan lääkäreille kohdennetussa kuntoutuksessa vaihtoehtoja ovat Aslak-kurssit, TYK-kuntoutus ja työkokeilu. Niiden ratkaiseva ero on työkykyisyys.

- Aslak on varhaiskuntoutusta, joka voi sopia kenelle tahansa lääkärille, jolla on jo työvuosia takana ja mahdollisesti alkavia tukielin- tai stressioireita. TYK-kuntoutukseen puolestaan hyväksytään hakijat, joilla sairaudet uhkaavat lähivuosina työkykyä, kertoo erikoislääkäri Virpi Vartiainen Avire Oy:stä.

Yksilöllisessä työkokeilussa pyritään räätälöimään uusi työnkuva lääkärille, jota uhkaa työkyvyttömyys nykyisessä työssä.

Psykiatrien kurssit täyttyvät heti

Lääkäreille tarkoitettuja Aslak-kursseja järjestetään sekä lääkäreille yleensä että tietyille lääkäriryhmille: sairaala- tai terveyskeskuslääkäreille, psykiatreille, työterveyslääkäreille, esimieslääkäreille ja maahanmuuttajalääkäreille.

- Psykiatrien kurssit täyttyvät heti. Se kuvastaa psykiatrien työn henkistä kuormittavuutta, Kaarina Huuskonen kertoo.

Hänen sormituntumansa mukaan Aslak-kuntoutukseen hakeutuu myös paljon esimerkiksi anestesiologeja ja terveyskeskuslääkäreitä.

- Monien anestesiologien on vaikea päästä koskaan eroon vuorotyöstä.

Etäisyyttä omaan arkeen

Työstressin perusmerkit ovat yleinen väsymys, kyynistyminen työhön, ammatillisen itsetunnon heikkeneminen ja herääminen aamuyöllä. Virpi Vartiaisen mukaan vaaran merkit ovat käytännössä yksilöllisiä:

- Aslak-kuntoutuksessa etsitään työkaluja, joiden avulla oppii tunnistamaan omat vaaranmerkkinsä ja hoitamaan itseään. Kun ihminen pysähtyy, hän löytää keinoja, jotka auttavat palautumisessa.

Lääkärien omat kuntoutusryhmät ovat tärkeitä jo siksi, etteivät he joudu samaan ryhmään potilaansa kanssa. Myös vertaistuki omalta ammattikunnalta on oleellinen osa kuntoutusta.

- Työssä lääkärin on harvoin mahdollista jakaa kokemuksiaan ja elämäänsä kollegojen kanssa, mutta kuntoutuksessa niin tapahtuu, Huuskonen sanoo.

Lääkärien Aslak-kursseilla käsitellään ammattikunnan erityiskysymyksiä, kuten työpainetta ja työn vaativuutta, valtavaa tietotulvaa ja potilaiden odotusten muuttumista, mutta myös yksityiselämän kuormitusta.

Ei mikään liikuntaviikko

Aslak-kuntoutuksen painolastina on yhä vanha maine liikuntaviikkona tai kuntoremonttina. Moni hämmästyy, ettei niin ollutkaan.

- Liikuntaakin on, mutta pääpaino on ammatillisessa työskentelyssä, Vartiainen toteaa.

Kurssin sisällöstä kaksi kolmasosaa käsittelee työtä ja psykososiaalista hyvinvointia, kolmasosa terveyttä.

Huuskosen mukaan moni lääkäri on ollut likimain ensi kertaa yhteydessä omaan työterveyshuoltoonsa hakiessaan B-lausuntoa Aslak-kurssia varten. Kuntoutuksessa yhteyttä yritetään vahvistaa. Moni oivaltaa myös työnohjauksen merkityksen.

Kurssipalaute kertoo esimerkiksi ajanhallinnan parantumisesta, omien rajojen tunnistamisesta sekä stressinhallintakeinojen ja itsetuntemuksen lisääntymisestä.

Kuntoutuksessa pyritään siihen, että myös työoloissa työpaikalla tapahtuisi muutoksia. Vaikuttaako kuntoutus, jos näin ei käy?

- Kyllä vaikuttaa, jos itse huomaa, ettei voi polttaa itseään loppuun. Useat saavat vertaisryhmästä uskallusta tuoda näkemyksiään esiin työpaikallaan. Ääritapauksissa joku vaihtaa työpaikkaa, Huuskonen sanoo.

Vuosittain järjestetään 5-10 Aslak-kurssia, joista kullekin otetaan kymmenen osanottajaa. TYK-kuntoutukseen kootaan yksilöllisten hakemusten perusteella ryhmä tietyn ammatin edustajista. Lääkärien ryhmä-TYK toteutetaan ensi syksynä.

Suuren kysynnän takia Kela on myöntänyt täksi vuodeksi rahoituksen tavallista useammalle Aslak-kurssille.