Kuntoutuksen vaikuttavuutta on seurattava, ja sitä varten on kehitettävä seurantamenetelmiä. Vaikuttavuustiedon tulee ohjata kuntoutuspalvelujen hankintapäätöksiä.

Kuntoutuspalvelut tulisi jatkossa integroida nykyistä paremmin ja yhtenäisemmin terveydenhuollon ja työterveyshuollon toimintaan uuden Kuntoutuslaitosselvityksen mukaan. Eri osapuolten vastuu ja roolit pitää selkeyttää järjestettäessä kuntoutuspalveluja. Työelämään suuntautuvan kuntoutuksen kehittäminen kuntoutuslaitosten, Kansaneläkelaitoksen, työeläkevakuuttajien, työnantajien ja työhallinnon yhteistyönä on vastedes tärkeää.

Selvitys toteaa, että kuntoutuksen vaikuttavuutta on seurattava, ja sitä varten on kehitettävä seurantamenetelmiä. Vaikuttavuustiedon tulee ohjata kuntoutuspalvelujen hankintapäätöksiä.

Kuntoutuslaitokset tarvitsevat pikaista kysynnän ja tarjonnan tasapainottamista, koska laitosten toimintaedellytykset ja -tavat ovat muuttuneet merkittävästi 2000-luvulla. Veteraanit ovat olleet kuntoutuslaitosten suuri käyttäjäryhmä, joka on kuitenkin pienenemässä. Viime vuosikymmeninä kuntoutuslaitosten ja kylpylöiden määrä on lisääntynyt, mutta palvelujen käyttö on pysynyt ennallaan tai vähentynyt. Siksi laitoskuntoutuksessa on huomattavaa ylikapasiteettia.

Laitosten tulee kehittää ja uudistaa palvelujaan kysyntää vastaavaksi. Sotainvalidien sairas- ja veljeskodeista vapautuvaa osaamista ja tiloja voidaan tulevaisuudessa tarjota lähinnä kuntien vastuulla olevien vanhusväestön hoiva- ja kuntouttavien palvelujen sekä asumispalvelujen tarpeisiin. Myös omaishoitajien kuntoutuspalveluja pitää kehittää.

Ulla Toikkanen

Kuva Pixmac