Tiedätkö sinä, miten hoidon kustannukset muodostuvat?

Sote-uudistus ja valinnanvapaus lisäävät myös julkisen puolen lääkärien tarvetta ymmärtää talousasioita: Miten hoidon kustannukset muodostuvat? Mihin rahat kannattaisi laittaa? Vaikka hoidon priorisointia tapahtuu käytännössä koko ajan, se on usein sattumanvaraista eikä perusteita ole kunnolla mietitty.

Tähän on herätty Jyväskylässä, jossa järjestettiin syksyllä ensimmäinen erikoislääkärien kustannusosaamisen ja -johtamisen kurssi. Osallistujina oli yhteensä 28 erikoislääkäriä keskussairaalasta sekä terveyskeskuksista eri puolilta sairaanhoitopiiriä.

– Tavoitteenamme on saada hoidon laatu paremmaksi ja kustannukset alas. Kävimme läpi muun muassa sisäisen laskentatoimen perusteita sekä laadun ja kustannusten mittaamista, kertoo kurssin ideoinut Keski-Suomen keskussairaalan kehittäjäylilääkäri, kardiologi Pirjo Mustonen.

Uudenlaisen kulttuurin alku

Kurssilla luennoivat alan asiantuntijat, ja sitä johti emeritusprofessori Martti Kekomäki. Lääkäreitä motivoitiin hankkimaan selkeä näkemys siitä, mitä mikin hoidon osatekijä maksaa. Tieto on tärkeää esimerkiksi silloin, kun omaa toimintaa verrataan ostopalveluihin.

Osallistujien piti pareittain kehittää keinoja yksiköidensä laadun ja kustannusvaikuttavuuden mittaamiseen sekä hoitopolkujen tehostamiseen. Ideat esiteltiin Leijonan luola -tyyppisessä tilaisuudessa, jossa raadissa oli asiantuntijoita ja sairaalan johtoa.

– Palaute oli sopivalla tavalla kriittistä, ei pelkkää hymistelyä, kertoo terveyskeskuslääkäri Aapo Tahkola Jyväskylän keskustan terveysasemalta.

Tahkola esitteli tilaisuudessa verenpainepotilaiden oikopolun, jossa potilas syöttää sähköisesti kotimittausarvonsa ja saa nopeasti palautteen kohonneen verenpaineensa hoidosta. Vastaanotolle pyritään saamaan ennen kaikkea huonossa hoitotasapainossa olevat potilaat.

Kurssilaisille on suunniteltu kevääksi seurantakerta, jolla arvioidaan ideoiden etenemistä.

– Tarkoituksena on, että tämä ei ole yksittäinen kurssi, vaan uudenlaisen kulttuurin alku, sanoo Mustonen.

Lääkärit saivat talouskummit

Tahkola on terveyskeskuksen kehittäjälääkärinä tottunut siihen, että kustannuksia on pakko miettiä aina, kun lähtee kehittämään jotain.

– Täytyy silti myöntää, että aiemmin olen huonommin hahmottanut, miten kustannukset muodostuvat. Se on mennyt pitkälti näppituntumalla.

Korva, nenä- ja kurkkutautien poliklinikan osastonylilääkäri Antti Ruuskasen mukaan yksi kurssin iso anti oli se, että tutustui kollegoihin ja taloushallinnon ihmisiin. Osallistujat saivat neuvonantajikseen sairaalan taloushallinnosta "talouskummit".

– Nyt on helppo kysyä talousihmisiltä neuvoja.

Ruuskasen työnkuvaan osastonylilääkärinä kuuluu muun muassa hankintojen kilpailuttamista. Toisaalta yhteiskunnallinen keskustelu pitää huolen siitä, että kustannukset pyörivät mielessä.

– On selvää, että rahat käyvät vähiin, jos homma jatkuu samaan tahtiin.