Kustannusvaikuttavuusarviot pitäisi saada julkisiksi, arvioi syöpälääkkeiden kustannusvaikuttavuudesta väittelevä proviisori, KTM Timo Purmonen.

Kustannusvaikuttavuusarviot pitäisi saada julkisiksi, arvioi syöpälääkkeiden kustannusvaikuttavuudesta väittelevä proviisori, KTM Timo Purmonen.

Tällä hetkellä lääkeyhtiöiden pitää arvioida kustannusvaikuttavuutta hakiessaan uudelle lääkkeelle korvattavuutta sosiaali- ja terveysministeriön alaiselta Lääkkeiden hintalautakunnalta (Hila). Kaikkien korvattavuuden saaneiden lääkkeiden kustannusvaikuttavuus on siis jollain tasolla arvioitu, mutta tiedot eivät ole avoimesti käytettävissä.

Lisäksi kustannusvaikuttavuus on vain yksi korvattavuuteen vaikuttava tekijä, joten korvattavuudesta ei suoraan voi päätellä lääkkeen kustannusvaikuttavuutta.

Purmonen tutki väitöskirjassaan syöpälääkkeiden kustannusvaikuttavuutta ja budjettivaikutuksia. Hän arvioi, että kustannusvaikuttavuustiedon tarve kasvaa hoitomenetelmien kehittyessä. Suomessa ei kuitenkaan ole riittävästi asiantuntijoita, jotka pystyvät arvioimaan lääkkeiden kustannusvaikuttavuutta.

– Periaatteessa tehtävä kuuluisi Fimealle, mutta silläkään ei ole riittävästi resursseja kattavaan kustannusvaikutusarviointiin.

Budjettivaikutusten arvioiminen säästää yllätyksiltä

Lisää osaamista ja käyttökelpoisia menetelmiä tarvittaisiin myös budjettivaikutusten arvioimiseen. Tieto olisi tarpeen sairaaloissa ja sairaanhoitopiireissä. Purmonen kuvailee kustannusvaikuttavuuden ja budjettivaikutuksen eroa niin, että kustannusvaikuttavuudessa arvioidaan uuden lääkkeen tuomien lisähyötyjen kustannuksia. Budjettivaikutuksia arvioitaessa otetaan sen sijaan huomioon olemassa olevan hoitokäytännön ja uuden hoitokäytännön erot laajemmin ja konkreettisemmin. Kallis lääke voi vähentää esimerkiksi vuodepaikkojen tarvetta ja säästää siten terveydenhuollon kustannuksia.

– Jos sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien käyttöön saataisiin parempia menetelmiä uusien lääkkeiden budjettivaikutusten arviointiin, yllätykset lääkekuluissa vähenisivät.

Munuaissyövän ja rintasyövän hoidot puntarissa

Purmosen väitöstutkimuksessa arvioitiin levinneen munuaissyövän hoidossa käytetyn sunitinibin ja HER2-positiivisen rintasyövän hoidossa käytetyn trastutsumabin kustannusvaikuttavuutta.

– Tutkimuksessa käytettiin kliinistä dataa lääketutkimuksista, syöpärekisterin tietoja, sairaaloiden laskelmia, väestöennusteita ja kirjallisuutta kustannusvaikuttavuuden laskemiseen.

Tutkimuksen mukaan sunitinibi on kustannusvaikuttava toisen linjan hoitovaihtoehto levinneessä munuaissyövässä. Tätä osatyötä tehtäessä sunitinibi oli vasta tullut käyttöön.

– Sunitinibi oli ensimmäisiä täsmälääkkeitä, joita levinneeseen munuaissyöpään tuli. Sittemmin täsmälääkkeistä on tullut vallitseva hoitomuoto näissä tapauksissa.

Rintasyövän hoitoon käytetyn trastutsumabin kohdalla selvitettiin tavanomaista lyhyemmän, yhdeksän viikkoa kestävän hoidon kustannusvaikuttavuutta.

– Trastutsumabin tavanomainen käyttöaika on 12 kuukautta. Parhaillaan tutkitaan lyhyempää hoitoaikaa ja toistaiseksi tulokset ovat olleet hyvät. Tutkimukseni mukaan myös lyhyempi hoito olisi kustannusvaikuttavaa, Purmonen sanoo.

Trastutsumabin kohdalla Purmonen selvitti Halo-toimikunnan pyynnöstä myös lääkkeen budjettivaikutusta Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä.

– Tuolloin tehdyt laskelmat ovat osoittautuneet paikkansapitäviksi.

Proviisori, KTM Timo Purmosen väitöskirja tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 27.10.2012.

Hertta Vierula
Kuva:Pixmac