Yhdysvaltojen presidentin Barack Obaman hallinnon tavoite sairausvakuutuksen saamiseksi kaikille Yhdysvaltojen kansalaisille otti takapakkia sunnuntaina. Tällöin terveysministeri Kathleen Sebelius ja Obama itse mainitsivat puheissaan, ettei julkisen sektorin sairausvakuutus ole terveydenhuoltoreformin polttopisteessä.

New Yorkissa gynekologina työskentelevää, Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta lääkäriksi valmistunutta

Jaana Rehnström-Blanea

käänne harmittaa.

- Julkinen vakuutus olisi toiminut kiristysruuvina suurille vakuutusyhtiöille, jotka pompottavat nyt kaikkia osapuolia, Rehnström-Blane sanoo.

Hänellä on hyvä syy vaatia tiukempia suitsia yksityisille vakuutusyhtiöille, joiden kautta Yhdysvalloissa terveydenhuoltoon käytettävät rahat pääasiassa ohjautuvat.

- Vakuutusyhtiöt käytännössä määräävät lääkäreiden saamat palkkiot, ja siten heidän palkkansa. Julkisen vakuutusyhtiön kanssa lääkäreillä voisi olla paremmat neuvottelumahdollisuudet.

Yhdysvalloissa vuodesta 1986 yksityislääkärinä työskennellyt Rehnström-Blane on ollut aitiopaikalla seuraamassa vakuutusyhtiöiden yhdistymistä. Nyt kourallinen yhtiöitä dominoi vakuutusmarkkinoita, Rehnström-Blane sanoo.

Vakuutusyhtiöt valitsevat asiakkaansa

Lääkärit eivät ole ainoita, jotka ovat puun ja kuoren välissä. Vakuutusyhtiöillä on ollut varaa valita kenet ne haluavat asiakkaikseen. Vakuutustapahtumista väännetään kättä usein oikeussalissa, sillä vakuutusyhtiöt ovat yhdysvaltalaisten lehtitietojen mukaan evänneet vakuutusrahat tapauksissa, joissa sairaus on puhjennut vakuutuksen ottamisen jälkeen.

Yhdysvaltalaisista noin 85 %:lla on sairausvakuutus. Jäljelle jäävien 15 %:n, noin 45 miljoonan yhdysvaltalaisen, on joko vaikeaa tai mahdotonta saada itselleen vakuutusta nykyisillä ehdoilla ja hintatasolla.

Yhdysvaltoja kuvataan usein maana, jossa kenellä tahansa kovasti töitä tekevällä on mahdollisuus vaurastua ja menestyä taloudellisesti. Maassa jossa jokainen on oman onnensa seppä, universaalia oikeutta terveydenhuoltoon ei ole tavoiteltu sen jälkeen, kun Bill Clinton yritti luoda kansallista sairausvakuutusjärjestelmää presidenttikautensa alussa 1993-1994. Hanke epäonnistui.

Nykyisessä pisteessä yleinen asenneilmapiiri on suotuisa julkiselle sairausvakuutukselle tai muulle julkisesti rahoitetulle keinolle saattaa kaikki kansalaiset sairausvakuutuksen piiriin, Rehnström-Blane uskoo.

- Tässä massa jokaisella on joku tuttu, sukulainen tai omaa kokemusta niistä ongelmista, joihin ihminen joutuu ellei hänellä ole sairausvakuutusta, Rehnström-Blane sanoo.

Yhden luukun järjestelmä haaveissa

Rehnström-Blane kuuluu Physicians For a National Health Plan (PNHP) -järjestöön, joka tavoittelee yhden luukun rahoitusjärjestelmää koko maahan. Järjestelmä muistuttaisi pääpiirteittäin suomalaista mallia - Kelan tilalla olisi kansallinen vakuutusyhtiö.

Hänen lääkärituttavansa jakavat saman mielipiteen.

- New York on toisaalta aika demokraattinen osavaltio. Yleisesti lääkärit ovat konservatiivisia. PHNP:n teettämässä gallupissa 62 % yleisöstä ja 59 % lääkäreistä oli Medicaren kaltaisen yhden luukun rahoitusmallin kannalta.

Medicare on liittovaltion rahoittama vakuutuslaitos, joka kustantaa eläkeläisten terveydenhoidon Yhdysvalloissa.

- Medicaren hallinnolliset kustannukset ovat noin 4 %. Muualla terveydenhuollossa hallinnolliset kustannukset ovat 25-30 %:n luokkaa, Rehnström-Blane kertoo.

Hänen oman vastaanottonsa liikevaihdosta laskutukseen tuhraantuu jopa kolmannes.

- Meillä on liikaa ihmisiä töissä tekemässä laskuja vastaanotoilla ja puolestaan vakuutusyhtiöissä keksimässä, miten niitä laskuja ei tarvitsisi maksaa, Rehnström-Blane tiivistää.

Kansallinen yhden luukun järjestelmä ei kuitenkaan kuulu terveydenhuoltoreformin vaihtoehtoihin. Se tarkoittaa Rehnström-Blanen mukaan sitä, että vakuutusten hinnat ja siten niiden kattavuuskin tulee vaihtelemaan nykyiseen tapaan. Myös Rehnström-Blanella on parhaillaan harminaan tapaus, jossa potilaan vakuutuksen rajoitukset selvisivät vasta annetun hoidon jälkeen.

- Se että jokainen saa jonkun vakuutuksen ei tarkoita sitä, että lääkäreiden on pakko hyväksyä kaikki vakuutukset. Jotkut potilaat tulevat edelleen olemaan vaikeuksissa etsiessään lääkäriä, joka hyväksyy heidän vakuutuksensa.

Liian iso pala purtavaksi?

Lääkäriliiton kansainvälinen asiantuntija Jukka Siukosaari ei ole yllättynyt siitä, että Barack Obaman hallinto näyttää perääntyvän koko kansakunnan kattavasta vakuutusjärjestelmästä.

- Vakuutuksen tarjoaminen noin 45 miljoonalle hengelle ja terveydenhuollon kulujen leikkaaminen samanaikaisesti on mahdoton yhtälö, Siukosaari sanoo.

- Samalla republikaanien äärisiipi kampeaa uudistusta vastaan ja ääridemokraatit puolestaan pitävät uudistusta vaillinaisena. Obaman hallinnon tulisi saada demokraattien iso massa ja uudistusmieliset repubulikaanit taaksensa, Siukosaari arvioi.

Toistaiseksi terveydenhuolto vie Yhdysvalloissa maailman suurimman osuuden bruttokansantuotteesta, 16 % vuonna 2007. Arvostettu talouslehti The Financial Times nosti esille tiistaina, että eläkeläisille ja lapsille Yhdysvalloissa terveydenhuollon varmistavat vakuutuslaitokset Medicare ja Medicaid vievät itse asiassa saman verran maan bruttokansantuotteesta kuin mitä Iso-Britannian NHS maksaa maalle kaikkiaan. Tai Suomi koko terveydenhuollostaan, Siukosaari huomauttaa.

- Republikaanit ovat syyttäneet Obaman hallintoa terveydenhuollon sosialisoinnista. BKT-osuuksien valossa järjestelmä on kuitenkin itse asiassa jo valtiollistettu. Sen tuottavuus on vain hämmästyttävän huono, Siukosaari sanoo.

Maailman kallein terveydenhuoltojärjestelmä

Terveystaloustieteen professori Pekka Rissanen Tampereen yliopistosta sanoo, että terveydenhuollon menot ovat kasvaneet kaikissa OECD-maissa, Suomi mukaan lukien, voimakkaasti viimeisimpien kymmenen vuoden aikana.

Syyt ovat selvät: Uusia sairauksia osataan hoitaa ja vanhoja hoidetaan aiempaa tehokkaammin. Myös lääkekulut ovat kasvaneet.

- Yhdysvalloissa terveydenhuollon rahoituksen perustuminen yksityisiin vakuutuksiin on johtanut siihen, että terveydenhuollossa kulutetaan yhä enemmän rahaa sellaiseen, joka ei edistä terveyttä ja poista sairautta, siis laskutukseen ja maksujen eväämiseen, Rissanen sanoo.

Lääkemenoja pitää yllä Rissasen mukaan myös se, että Yhdysvallat on suurten lääkeyhtiöiden kotimaa: Lääkkeitä koskevat päätökset terveydenhuollossa ovat myös elinkeinopoliittisia päätöksiä.

Yhdysvaltojen talous on ollut jatkuvassa kasvussa vuosikymmenten ajan. Rissanen arvioi, että siinä tilanteessa terveydenhuollon menoja on ollut poliittisesti vaikea ryhtyä leikkaamaan.

- Ikäviä päätöksiä lykätään niin kauan kuin se on mahdollista, se on hyvin inhimillistä. Yhdysvalloissakin on tiedetty rakenteellisista ongelmista todennäköisesti jo pitkään. Siksi lama on tärkeä talouden tervehdyttämiseksi, Rissanen sanoo.