1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lääkäreiden stressin määrä on kasvanut
Ajan­kohtai­sta

Lääkäreiden stressin määrä on kasvanut

Työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet ovat yhteydessä stressiin.

Lääkäreiden stressin määrä on kasvanut Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Lääkäreistä 25 prosenttia kokee melko paljon tai erittäin paljon stressiä. Tämä selviää Lääkäriliiton vuoden 2019 Työolot ja terveys -tutkimuksesta.

Stressin määrä on kasvanut: vastaava luku vuonna 2015 oli 20 prosenttia. Neljässä vuodessa on siis tapahtunut suhteellisen paljon kasvua.

– Neljä vuotta on lyhyt aika, jos tarkastellaan työhyvinvoinnin muutoksia. Sinänsä on yllättävää, että näkyy noin paljon nousua, kertoo tutkija Peppiina Saastamoinen Lääkäriliitosta.

Koronapandemian vaikutus lääkäreiden työhyvinvointiin ei ehdi vielä näkyä tässä aineistossa.

Nuoret kokevat enemmän stressiä

Aineistosta selviää, että nuoret lääkärit kokevat enemmän stressiä. Stressi vähenee iän myötä. Alle 35-vuotiaista melko tai erittäin paljon stressiä koki 29 prosenttia. 35–44-vuotiailla vastaava luku oli 27 prosenttia ja 45–54-vuotiailla 26 prosenttia. Vähiten stressaantuneita olivat 55–64-vuotiaat: heistä stressiä koki 19 prosenttia.

Stressiin voi auttaa karttuva kokemus. Toisaalta myös perheen ja työn yhdistämisen haasteet voivat näkyä nuorempien ikäluokkien kokemassa stressissä. Tutkimuksesta nimittäin selvisi, että työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet ovat melko voimakkaasti yhteydessä stressiin. 57 prosenttia vastaajista, joilla on usein työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmia, koki melko tai erittäin paljon stressiä.

Saastamoisen mielestä tulos on mielenkiintoinen ja vaatii tarkempaa tarkastelua, sillä työn ja perheen yhteensovittamisen haasteiden helpottamiseksi löytyy kyllä keinoja.

Stressi vaikuttaa koettuun työkykyyn

Sen sijaan päivystämisen tai päivystystuntien määrän ei havaittu olevan yhteydessä stressiin.

Lue myös

– Voi olla, että alun perin päivystyksestä ovat valikoituneet pois ne, jotka kokevat, että se ei sovi omaan elämäntilanteeseen tai -rytmiin. Karsiutumista on myös voinut tapahtua, eli ne, jotka kuormittuvat, siirtyvät muualle, pohtii Saastamoinen.

Stressi on yhteydessä koettuun työkykyyn ja vaikuttaa työkykypisteisiin samalla tavalla kaikissa ikäryhmissä. Stressi pudottaa työkykypisteitä keskimäärin yhdellä pisteellä. Melko tai erittäin paljon stressiä raportoivien saama pistemäärä vastaa kohtalaista työkykyä, kun muut sijoittuvat hyvän työkyvyn ryhmään.

Lisäksi stressi vaikuttaa unettomuuteen. Puolet melko tai erittäin paljon stressiä raportoivista raportoi myös vakavaa unettomuutta.

Kirjoittajat
Tiiamari Pennanen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
THL:n Markku Tervahauta: On lääketieteen asiantuntijoiden tehtävä arvioida rokottamista, ei poliitikkojen

Tervahauta pitää hyvin epäasiallisena sitä, että epämääräisistä hallituslähteistä käsin maalitetaan julkisesti yhtä ihmistä.

Ajassa
Suomessa tutkituista näytteistä ei ole löydetty omikron-varianttia

Kaksi näytettä on tutkittu - toinen osoittautui sekvensoinnissa delta-variantiksi, toinen näyte tutkitaan vielä uudestaan, koska näytteen virusmäärä oli vähäinen.

Tieteessä
Neuroborrelioosin oireet, diagnostiikka ja hoito

Tauti oireilee useimmiten perifeeristen hermojen ja aivokalvojen tulehduksena.

Kommentti
Virheistä ei saa enää oppia kuin ennen

Potilasasiakirjojen tarkastusoikeus on elinehto hoitavan lääkärin ammatilliselle kehittymiselle, kirjoittaa Saku Pelttari.

Ajassa
Tämän vuoksi 50 koronapotilasta teho-osastoilla on tärkeä raja

Koronapotilaiden tehohoidon kansallista koordinointia johtava Matti Reinikainen kertoo tehohoidon tilanteesta.

Tieteessä
Sopivassa koronapotilaassa virus muuntuu

Muunnosten kehittymiseen ei tarvita vajaarokotettujen mannerta, vaan yksikin potilas voi riittää.